Liane Moriarty: Tavalliset pikku pihajuhlat

Liane Moriarty: Tavalliset pikku pihajuhlat. 2017.WSOY. Truly Madly Guilty. Suomentanut Helene Bützow. Päällys: Sanna-Reetta Meilahti. 464 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Tavalliset pikku pihajuhlat on minulle ensimmäinen Liane Moriartyn kirja. Kirjan luettuani ihmettelin, miten tällainen kirjailija on jäänyt minulta huomaamatta. Tavalliset pikku pihajuhlat ihastutti minua niin suuresti, että ehdottomasti haluan tutustua tämän kirjailijan muuhunkin tuotantoon.

Tavalliset pikku pihajuhlat kuvaa nimensä mukaisesti pihajuhlia, grillijuhlia, joihin osallistuu kuusi aikuista, kolme lasta ja  yksi koira. Kirja on rakennettu mielenkiintoisella tavalla, joka pitää lukijan hienosti otteessaan; joka toisessa luvussa avataan grillijuhlien tapahtumia ja joka toinen luku kuvaa grillijuhlaan osallistuvien avioparien perhe-elämää.

Kiinnostavat henkilöt
Grillijuhlat järjestetään Vidin ja Tiffanyn ylellisessä  pihapiirissä, jossa huokuu rahan ylenmääräinen käyttö. Vid on ammatiltaan sähkömies, Tiffany on entinen striptease-tanssijatar, nykyinen kiinteistösijoittaja. Heillä on 10-vuotias tytär sekä koira.  Grillijuhlien vieraina ovat naapurin aviopari Erika ja Oliver sekä Clementinen ja Samin perhe kahden tyttärensä kera. Erika ja Oliver elävät rationaalisessa avioliitossa. Koti on kaunis ja se pidetään hyvässä järjestyksessä, työpaikalla viihdytään, ystäviä tavataan silloin tällöin. Molemmilla on kuitenkin takanaan vaikea lapsuus - Oliverilla alkoholisoituneet vanhemmat ja Erikalla hamstraajaäiti. Erika käy lapsuuttaan läpi Vale-Pat -terapeutin kanssa.

Erika ja Clementine ovat lapsuudenystäviä. Clementinen äiti on lähes pakottanut Clementinea olemaan yhdessä surkean ja onnettoman haisevasta kodista tulevan Erikan kanssa. Hän ei halunnut olla missään tekemisissä tuon likaisen näköisen pienen tytön kanssa. (s. 126)


Clementine oli kuin sadun prinsessa, joka sai ristiäisissään kaikki mahdolliset lahjat haltijakummeiltaan. Saat rakastavat vanhemmat! Ping! Saat musikaalisuuden! Ping! Saat asua puhtaassa ja mukavassa kodissa! Ping! Tulet luonnollista tietä raskaaksi heti, kun sinusta siltä tuntuu, ja synnytät kaksi kaunista tytärtä! Ping! (s. 411)  

Erikan ja Clementinen ystävyys - jos se sitä on - on kestänyt aikuisikään asti. Clementine on sellisti, joka valmistautuu koe-esiintymistä varten. Sam ei oikein saa otetta elämästä. Hän pelkää työpaikkansa puolesta, koska hänen koeaikansa on päättymässä. Heillä on kaksi tytärtä.

Ennen grillijuhlia Clementine ja Sam lapsineen tulevat Erikan ja Oliverin luo. Käy ilmi, että Erika ja Oliver ovat yrittäneet saada lasta usean vuoden ajan ja nyt he tarvitsisivat munasolun luovuttajan. Ja kuka olisikaan sopivampi ja luontevampi luovuttaja kuin lapsuudesta asti tuttu Clementine?

En halua ryhtyä siihen. En halua ryhtyä siihen. (s. 169)

Grillijuhlat alkavat. Juhlissa syödään  hyvin - Vid on erinomainen kokki -, juodaan runsaasti, jutellaan, flirttaillaan, soitetaan musiikkia äänekkäästi. Kunnes "Kuului valtava särkyvien astioiden räsähdys, ja iltaa halkoi repivä huuto: Clementine!" (s. 262) 

Minun syytäni!
Näistä aineksista Moriarty on rakentanut intensiivisen tarinan, joka pitää lukijaa otteessaan kirjan loppuun saakka. Pihajuhlat toimivat tapahtuvan onnettomuuden samoin kuin perhesuhteiden kuvausten kehyksenä. Kirjan henkilöt kantavat mukanaan historiaansa, lapsuuden kokemuksia, erityisesti äidin käyttäytymismalleja. Juhlissa sattunut onnettomuus vaikuttaa kaikkiin mukana olleisiin, jokainen pohtii omaa syyllisyyttään ja toisten syyllisyyttä. 

Kirjan henkilöt tulevat lukijalle eläviksi ja läheisiksi. Meillä kävi niin, että kirjaa lukiessani ovikello soi. Kun menin avaamaan ovea, olin varma, että siellä on Clementine! 

Tapahtumapaikkana on Sydney, Australia. Kirjassa tulee useinkin esille se, että ollaan Sydneyssa, mutta austraaliaisuus (jos sellaista on) ei tule esille. Aivan yhtä hyvin tapahtumapaikkana olisi voinut olla vaikkapa Englanti tai USA. Toki Sydneyn Oopperatalo mainitaan, siellä tapahtuu Clementinen koesoitto.

Sydneyn oopperatalo (Wikipedia)

Tapahtumien aikana Sydneyssä sataa koko ajan- on "pitkä märkä kausi". Sade sopii hyvin tapahtumien taustalle - syyllisyys liittyy niin luontevasti sateeseen. Lopussa aurinko näyttäytyy, kyyneleet nousevat silmiin, aurinkoa ja valoa on näkyvissä. 

Suosittelen lämpimästi
Mortiarty hallitsee tarinankerrontataidon ja juonenkuljetuksen, tapahtumat ja henkilöt kietoutuvat luontevasti yhteen ja lopputuloksena on mitä parhain lukuromaani.  Moriartylta on suomennettu teokset Mustat valkeat valheet, Hyvä aviomies ja Nainen joka unohti.

Minä valitsen avioliittoni. (s. 447)

Liane Moriarty