Kirjan tapahtumat alkavat Oulusta. On vuosi 1989. Alle kymmenvuotias tyttö liittyy venäläistaustaisen opettajan vetämään balettiryhmään. Tytöt joutuvat tekemään lujasti töitä; pelkät treenit eivät riitä, tossuharjoituksia tehdään kotonakin. Ja mielellään tytöt niitä tekevätkin. Treenien myötä ja taitojen karttuessa tytöt uppoutunut balettiin täysillä.
Opettajan tavoitteet ovat korkealla. Ryhmän on määrä esittää Tsaikovskin Joutsenlampi. Tavoite on kunnianhimoinen, eihän ryhmässä ole yhtään poikaa esittämään prinssi Siegfriedin roolia.
Tyttöjen harjoitellessa balettia ankaran opettajan johdolla maailmalla kuohuu. Berliinin muuri murtuu ja Neuvostoliitto on hajoamassa. Suomikin saa osansa. Tytön Barbie-leikkejä ei hetkauta maailmanpolitiikka, mutta kun Mihail Gorbatšov tulee vierailulle Ouluun, tytön on päästävä näkemään hänet. Valitettavasti oma piirros jää antamatta vieraalle. Suomen talous ajautuu 1990-luvun syvään lamaan, jonka seuraukset näkyvät ja tuntuvat yksittäisten ihmisten elämässä vielä tänäkin päivänä. Balettitunneillakin lama näkyy konkreettisesti niin, että Milla, yksi huippuoppilaista, joutuu jäämään pois tunneilta perheen taloudellisen romahduksen vuoksi.
Baletin myötä oppilaat tekevät opettajan kanssa kiinnostavan, silmiä avaavan opintomatkan Leningradiin. Tytöt pääsevät seuraamaan maailmanluokan balettia Kirov-teatterissa. Hämmentyneitä he seuraavat sukkahousukauppaa venäläisten kanssa.
Tytön isoäitien Sylvin ja Airin myötä lukija viedään sota-aikaan, lottatoimintaan ja ryssävihaan. Tyttöjen balettiryhmä rinnastetaan sota-ajan pikkulottiin. Sylvi ja Airi tavataan kolmannella aikatasolla eli vuonna 2011, jolloin aikuiseksi kasvanut tyttö hoitaa heitä terveyskeskuksessa.
Pienet joutsenet on monitasoinen romaani. Pääroolissa on baletti, erittäin kurinalainen harrastus, joka vie tyttöjen kaiken vapaa-ajan. Pulkkinen osoittaa, että baletti ei elä omassa kuplassaan, vaan maailmanpoliittisilla tapahtumilla kuin myös Suomen lamalla on vaikutuksensa balettioppilaiden elämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuudenhaaveisiin. Pulkkinen löytää yhtymäkohtia baletin kurinalaisuudesta ja Venäjän poliittisesta tilanteesta.
Hieno kirja. Intiimi, hienosti rakennettu, monitasoinen. Olen yllättynyt, jos kirja ei ole Finlandia-ehdokkaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti