Arvostelukappale kustantajalta
Pieni kylä, jossa on vain kahdeksantoista vakituista asukasta, sijaitsee pohjois-Ruotsissa Kiirunan lähistöllä. Nuori, hieman yli parikymppinen mies asuu yksin mökissään. Hän on viettänyt siellä paljon aikaa jo lapsuudessaan vanhempiensa kanssa, mutta nyt vanhemmat ovat kuolleet. Elämä on hyvin vaatimatonta, mies korjaa puita, käy kalassa silloin tällöin, tarkkailee lintuja, auttelee ja tapailee naapureita, nauttii luonnosta ja sopeutuu yksinäisyyteen.
"En ollut tuntenut levollisuutta kaupungissa kouluvuosina, siinä hätäpäisessä laumassa jonka oli pidettävä yhtä hinnalla millä hyvänsä ja johon minua ei koskaan kunnolla otettu mukaan. Turha sellaiseen on takertua. Ulkopuolisuudesta tuli lopulta ihan omakin valinta, tai se alkoi tuntua mukavalta. Mitäpä minä siellä. Kietouduin tänne, asetuin asumaan ja siirryin hiljalleen henkikirjoillekin."
Käy ilmi, että mies ei tiedä omista taustoistaan tai sukulaisistaan juuri mitään, vaikka hän on vanhempiensa kanssa viettänyt paljon aikaa kylässä. Oman suvun ja kylän historia alkavat kiinnostaa häntä. Sieltä täältä löytyy palanen suvun historiaa, mutta vain tiedon muruja. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.
Suuri muutos arjen rutiineihin tulee, kun hän löytää mökistä kirjan, paksun kirjan. Kirja jää elämään hänen mieleensä, vaikkakin hän repii sivut sitä mukaan kuin on ne lukenut ja käyttää ne tulentekoon. Kerran piharakennukseen mennessään hän löytää kenkätelineestä hyllyllisen kirjoja. Hän puhdistaa kirjat pölystä ja rotanpaskasta. Nyt alkaa luku-urakka. Hän lukee kaikki kirjat, Kafkan, Joycen, Beckettin, Woolfin, Flaubertin ja Falladan. Elämä muuttuu. "Kuuntelin radiota uusin korvin, etenkin kun siellä puhuttiin kirjallisuudesta. Etelässä, suurkaupungissa, oli ilmeisesti ympyrät joihin kuului kirjailijoita ja asiantuntijoita ja ihmisiä joilla oli mielipiteitä. Ajatukseni alkoivat laukata, pohdin ehkä vähän sitäkin että oliko minut tarkotettu tänne vai olisiko siellä etelässä voinut olla minulle joku toinen tarkotus."
Lukemisen nälkä herättää nuoressa miehessä kaipauksen keskustella kirjoista samanhenkisten ihmisten kanssa. Mies vie vanhan Volvonsa asemalle ja lähtee pääkaupunkiin tapaamaan kulttuurihenkisiä ihmisiä ja tekemään uraa kulttuurin parissa. Pääkaupungissa hän lukee paljon ja alkaa kirjoittaa. Hän tapaa ja ihastuu mahtipontiseen ja määräilevään Vera Brandtiin.
Viimeisessä osassa nuori mies palaa takaisin pohjoiseen, omaan pieneen kyläänsä, omaan pieneen mökkiinsä.
Metsä ei sinusta lähde on Mattias Timanderin lämminhenkinen ja runollinen esikoisteos. Kirjailija kertoo kauniin ja tunnelmallisen tarinan elämästä, kaipauksesta ja oman itsensä etsimisestä. Kirjan teemoja ovat kaipaus, rakkaus kirjoihin ja luontoon, yhteenkuuluvaisuus ja oma sukuhistoria. Tukholma-osuus tuntui hieman keinotekoiselta, kun sen sijaan kuvaukset kylän elämästä olivat todella tunnelmallisia ja kauniita.
"En ollut tuntenut levollisuutta kaupungissa kouluvuosina, siinä hätäpäisessä laumassa jonka oli pidettävä yhtä hinnalla millä hyvänsä ja johon minua ei koskaan kunnolla otettu mukaan. Turha sellaiseen on takertua. Ulkopuolisuudesta tuli lopulta ihan omakin valinta, tai se alkoi tuntua mukavalta. Mitäpä minä siellä. Kietouduin tänne, asetuin asumaan ja siirryin hiljalleen henkikirjoillekin."
Käy ilmi, että mies ei tiedä omista taustoistaan tai sukulaisistaan juuri mitään, vaikka hän on vanhempiensa kanssa viettänyt paljon aikaa kylässä. Oman suvun ja kylän historia alkavat kiinnostaa häntä. Sieltä täältä löytyy palanen suvun historiaa, mutta vain tiedon muruja. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.
Suuri muutos arjen rutiineihin tulee, kun hän löytää mökistä kirjan, paksun kirjan. Kirja jää elämään hänen mieleensä, vaikkakin hän repii sivut sitä mukaan kuin on ne lukenut ja käyttää ne tulentekoon. Kerran piharakennukseen mennessään hän löytää kenkätelineestä hyllyllisen kirjoja. Hän puhdistaa kirjat pölystä ja rotanpaskasta. Nyt alkaa luku-urakka. Hän lukee kaikki kirjat, Kafkan, Joycen, Beckettin, Woolfin, Flaubertin ja Falladan. Elämä muuttuu. "Kuuntelin radiota uusin korvin, etenkin kun siellä puhuttiin kirjallisuudesta. Etelässä, suurkaupungissa, oli ilmeisesti ympyrät joihin kuului kirjailijoita ja asiantuntijoita ja ihmisiä joilla oli mielipiteitä. Ajatukseni alkoivat laukata, pohdin ehkä vähän sitäkin että oliko minut tarkotettu tänne vai olisiko siellä etelässä voinut olla minulle joku toinen tarkotus."
Lukemisen nälkä herättää nuoressa miehessä kaipauksen keskustella kirjoista samanhenkisten ihmisten kanssa. Mies vie vanhan Volvonsa asemalle ja lähtee pääkaupunkiin tapaamaan kulttuurihenkisiä ihmisiä ja tekemään uraa kulttuurin parissa. Pääkaupungissa hän lukee paljon ja alkaa kirjoittaa. Hän tapaa ja ihastuu mahtipontiseen ja määräilevään Vera Brandtiin.
Viimeisessä osassa nuori mies palaa takaisin pohjoiseen, omaan pieneen kyläänsä, omaan pieneen mökkiinsä.
Metsä ei sinusta lähde on Mattias Timanderin lämminhenkinen ja runollinen esikoisteos. Kirjailija kertoo kauniin ja tunnelmallisen tarinan elämästä, kaipauksesta ja oman itsensä etsimisestä. Kirjan teemoja ovat kaipaus, rakkaus kirjoihin ja luontoon, yhteenkuuluvaisuus ja oma sukuhistoria. Tukholma-osuus tuntui hieman keinotekoiselta, kun sen sijaan kuvaukset kylän elämästä olivat todella tunnelmallisia ja kauniita.
Mattias Timander on yksi Helsinki Lit -tapahtuman kirjailijoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti