Anna Hope: Albion

 

Anna Hope: Albion. Siltala. 2025. Englanninkielinen alkuteos Albion. Suomentanut Markku Päkkilä. Kansi Viivi Prokofjev. 436 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Kirjan tapahtumat kietoutuvat Philip Brooken hautajaisten ympärille. Hautajaiset pidetään vainajan kodissa, Sussexin maaseudulla sijaitsevalla satoja hehtaareja käsittävällä sukutilalla. Upea kaksikymmentäkamarinen kartano on ollut Brooken suvun hallussa seitsemän sukupolven ajan. On päätetty, että hautajaisista tulee oman perheen pieni, intiimi tilaisuus. Mukana ovat Philipin vaimo Grace ja lapset Frannie, Milo ja Isa. Myös Isan perhe ja Frannien tytär ovat mukana. 

Philip oli perinyt upean kotikartanonsa ollessaan vasta 18-vuotias. Kuuluisaksi hän tuli järjestämästään ilmaisfestivaalista, joka sai nimen Teddykarhujen huviretki, jolloin Philip tapasi sympaattisen Nedin, joka on siitä lähtien asunut bussissa kartanon mailla. Yksi vieraista oli ollut hänen tuleva vaimonsa, kaunis Grace, joka on kestänyt Philipin naissuhteita läpi vuosien.  

Perheen vanhin lapsi Frannie, joka nyt isän kuoltua perii kartanon ja tilan, pidätettiin alle kaksikymppisenä, kun hän yritti pelastaa ikimetsässä kasvavan tammen. "...onko mitään englantilaisempaa olemassakaan?" Edelleen hän on kiinnostunut ilmastokriisistä: "kaikki neljäsataa hehtaaria annettaisiin ekosysteemin ennallistamissuunnitelman käyttöön." 

Milon suhde vanhempiinsa on vaikea. Hän on vieläkin katkera, että hänet lähetettiin sisäoppilaitokseen isän vaatimuksesta eikä äitikään noussut vastustamaan isää. Milolla on ollut vaikeuksia löytää paikkaansa. Nyt Milo haluaa perustaa lapsuudenkotinsa maille hoitokeskuksen, joka palvelisi superrikkaita. Psykedeelisten huumeiden avulla synnytetään uudelleen englantilaisen yhteiskunnan ylin huippu.  

Isa on päässyt kauimmaksi lapsuuden kartanosta ja isäsuhteesta. Hän on perheellinen ja on kouluttautunut opettajaksi. Hänen nuoruuden rakkautensa asuu yhä edelleen kartanon mailla. Hautajaiset herättävät vanhat tunteet henkiin. Isa on kutsunut hautajaisiin Claran, isänsä amerikkalaisen naisystävän tyttären, jonka dramaattinen hautajaispuhe avaa salaisuuksia suvun menneisyyteen. Mietin Claran tarpeellisuutta henkilögalleriassa. Ainakin kirjan loppupuolella hänen osuutensa vie juonta pois Brooken sukutarinasta.

En saanut oikein otetta sisaruksista, mutta sen sijaan Frannien tytär Rowan oli kertakaikkisen ihastuttava. Tällä tietoviisaalla, kaikesta kiinnostuneella tytöllä oli lämmin suhde isoisäänsä. Rowanin kautta Philip näyttäytyy inhimillisenä ja lämpimänä henkilönä. Luonnolla on iso merkitys kirjassa, ja kiinnostus luontoon on yksi Rowanin harrastuksista. Bussissa asuvan Nedin osuus kirjan tapahtumissa lisääntyy kirjan loppupuolella. Ja hyvä niin, niin sympaattinen tämä vanha mies on.

Kun googlaa sanan Albion, se on Iso-Britannian saaren vanha nimitys. Albion oli myös sen orjalaivan nimi, jolla Brooken suku oli aikoinaan hankkinut suuren omaisuuden.

Anna Hope on kansainvälisesti arvostettu kirjailija. Albion on hänen ensimmäinen suomennettu romaaninsa. Kirja on kiinnostava ja koukuttavakin sukutarina, jossa paneudutaan perheen ihmissuhteisiin, ilmastokriisiin ja kolonialismiin. Kirjan upeat luontokuvaukset ovat vertaansa vailla. Viivi Prokofjevin suunnittelemassa onnistuneessa kannessa yhdistyvät kirjan keskeiset teemat: kartano, luonto, eläimet ja Nedin bussi.