Gyasin Maa ja taivas äänikirjana

 

Yaa Gyasi: Maa ja taivas. Otava. 2020. Englanninkielinen alkuteos: Transcendent kingdom. Käännös: Arto Schroderus. Lukija Elina Keinonen. 8t 34 min. Nextory.

Luimme Joensuun Naisten Pankin lukupiirissämme Gyasin teoksen Matkalla kotiin (linkki). Kirja oli hyvä lukukokemus, ja siksipä valitsin Gyasin Maa ja taivas äänikirjaksi, kun matkasin Itä-Suomeen vanhoille kotikonnuille.

Maa ja taivas poikkeaa teemaltaan täysin orjuuden historiaa käsittelevästä Matkalla kotiin -teoksesta. Nyt teemoina ovat siirtolaisuuden mukanaan tuomat haasteet, sisaruus, sairaudet ja kuolema. Näillä kaikilla on vaikutuksensa siihen, millaisia elämänvalintoja perheen tytär Gifty tekee.  

Monien ghanalaisten suurin unelma ikinä on päästä muuttamaan USA:han. USA on maanpäällinen taivas. Matkaan kerätään rahaa monta vuotta. Monesti koko suvun rahat laitetaan yhteen ja näin yksi suvun jäsen pääsee lähtemään. Ja luonnollisesti toiveena on, että hän rikastuttuaan kutsuu muita luokseen valtameren taakse. Giftyn äidillä oli onni myötä, hän voitti arvonnassa Green Cardin. Hän ei epäröi, vaan lähtee valoisin ja odottavin mielin kohti Alabaman Huntsvillea yhdessä Nana-poikansa kanssa. Aviomies tulee sitten myöhemmin. Pian USA:han saapumisen jälkeen äiti ymmärsi, että unelma ja todellisuus eivät kohdanneet. Kielitaito ei ollut riittävää ja työpaikan saanti oli vaikeaa. 

Onneksi mies tulee Ghanasta. Sitten yllätys - Gifty syntyy. Ongelmat kasautuvat entisestään. Miehelle ei löydy kunnon työpaikkaa. Perhe on äidin tienistien varassa. Äidin työpäivät ovat pitkiä ja rankkoja, kun hän tekee työtä kotiavustajana kahdessa perheessä. Lohtua pitäisi löytyä jostakin. Ja löytyyhän sitä. Pelastajaksi tulee The First Assemblies of God -seurakunta. Kirkkosali tulee tutuksi niin äidille kuin tyttärelle.

Isä, jota lapset kutsuvat gin-gin isäksi, kokee, että elämä on liian rankkaa. Hän lähtee takaisin Ghanaan - hetkeksi vain, kuten hän sanoo. Hetki muuttuu kuukausiksi ja sitten vuosiksi. Isä löytää Ghanasta uuden vaimon ja jää sinne. 

Veli Nana on urheilullinen. Hän innostuu ensin jalkapallosta ja sitten koripallosta. Hän menestyykin koripallossa erinomaisesti kunnes loukkaantuu ja jää koukkuun opioideihin ja sittemmin huumeisiin. Äiti sairastuu vakavaan masennukseen Nanan huumeiden käytön myötä.

Gifty on lahjakas tyttö. Hän pääsee Standfordin yliopistoon ja tekee neurotieteiden väitöskirjatutkimusta. Aiheena ovat hiiritutkimukset. Nanan huumeiden käyttö ja äidin masennus peilautuvat hiirikokeissa. 

Kun Matkalla kotiin oli massiivinen sukutarina, Maa ja taivas -kirjassa tarkastellaan USA:han sopeutumista yhden perheen silmin. Kirja on realistista kuvausta siirtolaisuudesta ja sen mukanaan tuomista haasteista ja ongelmista. Perheen haasteet ja vastoinkäymiset tuntuvat hyvin todellisilta. Ongelmat ovat samansuuntaisia ei pelkästään USA:ssa, vaan myös monessa muussa maassa. Osoittautuu, että gin-gin isä ei pysty ottamaan rooliaan ja paikkaansa perheen isänä, koossapitäjänä ja elättäjänä. Hän luovuttaa ja lähtee takaisin Afrikkaan. Sama afrikkalaisen miehen vastuuttomuus perheestään on käynyt ilmi useissakin afrikkalaisissa kirjoissa, esimerkiksi Naisten Pankin lukupiirissä lukemassamme Taiye Selasin kirjassa Ghana ikuisesti. Kirjasta postasi lukutoukka-Krista (linkki).  

Uskonnolla on iso rooli kirjassa. Mielestäni liiankin iso. Kiinnostavaa oli kyllä tutustua raamattuvyöhykkeen (Bible belt) tapoihin. Alue on tunnettu konservatiivista arvoistaan, kuten vaikkapa abortin ja homoliittojen vastustamisesta. Mietin, miksiköhän äiti liittyi Huntsvillessa valkoisten kirkkoon, jossa tunsi itsensä ja perheensä syrjityksi ihonvärin takia. Arvostusta perhe sai vasta sitten, kun Nana kunnostautui koripallossa. Huntsvillen asukkaista on mustia noin 30 %, joten varmasti mustienkin kirkkoja olisi löytynyt.

Pidin kirjan siirtolaisuusteemasta, vaikka ymmärränkin, että kirja on lähinnä Giftyn kasvutarina. Olen kai lukenut ihan riittävästi erilaisia kasvutarinoita, joten se näkökulma ei jaksanut minua erityisemmin kiinnostaa. 

Arto Schrodetukselle kiitos hienosta suomennuksesta. Kirjan nimeä  jäin miettimään. Suomenkielinen nimi Maa ja taivas ei ihan vastaan alkuperäistä nimeä Transcendent kingdom. Kirjan tarina toi elävästi mieleeni Celeste Ng:n Olisi jotain kerrottavaa (Gummerus 2020). (linkki)

Kun luin tätä kirjaa, tuli mieleeni ihana Naisten Pankin lukupiirimme Lukevat Leidit Joensuussa. Olisi ollut niin mukava jutella tästä kirjasta lukupiiriläisten kanssa. Mutta lukupiiri ei koronan vuoksi kokoonnu. Ja on siinä toinenkin este: en enää asu Joensuussa. 😏Kirja on luettu useissa blogeissa, mm. Anun ihmeelliset matkat, Mummo matkalla, Kirja hyllyssä ja Kirjaluotsi.

Tähän loppuun terveiset Itä-Suomesta. Käyntikohteina Joensuu, Leppävirta ja Savonlinna. Oli niin mukavaa!

Savonlinnassa ihailimme komeaa Olavinlinnaa.

Tässä vähän erilainen Olavinlinna. Linnunpönttö lintujen ja ihmisten iloksi. Tekijä Marko Ruuskanen.

Oli niin kiva päästä haravoimaan tyttäreni omakotitalon pihassa. 😏 Nykyisin meillä ei enää ole piha-aluetta.

Kevään ensimmäiset.

Ihanaa kevättä kaikille!