lauantai 23. marraskuuta 2019

Korjaamo Joensuun kaupunginteatterissa

(c) Miska Photography 
Joensuun kaupunginteatteri: Korjaamo 
Teksti: Mika Myllyaho
Ohjaus ja lavastus: Seppo Honkonen (vierailija)

Jallu: Olli-Kalle Heimo
Ola: Petteri Rantatalo

Näytelmän tapahtumapaikka on nimensä mukaisesti korjaamo, sellainen kunnon vanhanajan autokorjaamo. Korjaamo on elättänyt Jallun ja hänen perheensä jo 40 vuotta. Mutta nykyajan autojen korjauksissa tarvitaan sellaista high techia, johon pikkukorjaamon rahkeet eivät riitä. Tulevaisuus ei näytä hyvältä. "Tässä mulla on kaikki, koko elämä," toteaa Jallu. Hyvin ei mene myöskään Olalla, Jallun lapsuudenkaverilla, joka on lomautettuna rehtorin virastaan, kun oli ojentanut erästä oppilastaan vähän liian tiukasti. Jallu ottaa vanhan kaverinsa töihin korjaamoonsa. Huonolta näyttää molempien tulevaisuus, toista odottaa konkurssi, toista oikeuskäsittely. 

Mutta epätoivoon ei kannata vajota, sitä vakuuttaa myös Jallun Kisu-vaimo. Ensin Kisun kehittelemä idea vierastuttaa, mutta miksikäs ei. Niinhän se on, tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään, kuten todetaan Sitran tulevaisuuspodcastissakin. Ola hallitsee videotekniikan, niin ei kun töihin vaan: tubettamaan. Teemana koneiden korjaukset. Kuvauksista herkullisin on Triumph Thunderbird 6T:n kuntoonlaittaminen. Sellainen 50-luvun "kuumin prätkä" oli Marlon Brandolla Wild one -elokuvassa. Korjaamotöitten kuvaaminen ei kuitenkaan tuo toivottua rahapottia. Seuraavaksi laitetaan Jallu ostamaan laukkua. Eikä mitätahansa laukkua, vaan nimenomaisesti Louis Vuittonin laukkua, Jallun lahjaa Kisulle. Tubettamisen ohella lapsuuden ystävät tutustuvat uudelleen, pohtivat ja muistelevat elettyä elämää. Dialogi on napakkaa, tunteet vyöryvät laidasta laitaan. Jallu puhuu mielellään yhteiskunnan luokkaeroista. Duunariluokkaan itsensä luokitteleva Jallu on ihan eri kastia kuin Mersulla ajava Ola. Mutta loppupelissä kaikki on hyvin. "Lähdön hetkellä kaikki ovat tasa-arvoisia." 


(c) Miska Photography 
Näytelmän tekstin on kirjoittanut Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho. Näyttelijät Olli-Kalle Heimo Jalluna ja Petteri Rantatalo Olana tekevät erinomaista työtä. Hyvin ovat näyttelijät omaksuneet roolinsa. Ola on herkkä, ex-vaimoaan kaipaava ja hyviä elämäntapoja noudattava sympaattinen ja tyyni herrasmies, kun taas Jallu on kommenteissaan suoraakin suorempi suupaltti. On helppo kuvitella, että tällaiset persoonallisuudet ovat kuin suoraan tosielämästä. Isona plussana näytelmässä kulkee mukana miesten nuoruuden ajan musiikki. 


(c) Miska Photography 
Mielestäni niin moni asia toimi hyvin näytelmässä. Joitakin juttuja on mielestäni mukana turhan vuoksi - pitkittämisen vuoksi? - esimerkiksi ripulikohtaukset ja iäkkään miehen vähäpukeiset joogaharjoitukset. Mutta kaiken kaikkiaan kaikki toimi, näyttelijäsuoritukset olivat erinomaiset, lavastus oli hyvä, tunnelma oli hyvä, pikku näyttämön katsomo oli lähes täysi. Sitäkin mietin, olisiko näytelmä ollut vieläkin intensiivisempi ilman väliaikaa.

Suositukseni.

Katso työryhmän täydelliset tiedot täältä.

Kiitos kaupunginteatterille kutsusta.

2 kommenttia:

  1. Anneli A

    oli katsomisen arvoinen; kiertää pitkin maakuntaa.
    Näin se näin: https://hikkaj.blogspot.com/2019/11/korjaamon-kautta-katsastukseen.html

    Eikä eilinen Louhiteatterin Miikkulan Onnen Maa juuri häviä. Sille myös suositukseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sinäkin tykkäsit. Miikkulan Onnen Maa on todellakin saanut hyvät arvostelut. Itse en ole sitä nähnyt.

      Poista