Veera Salmi: Puluboin ja Ponin komerokirja

Veera Salmi: Puluboin ja Ponin komerokirja. 2017. Otava. Kuvittanut Emmi Jormalainen. 127 sivua.

Lainattu kirjastosta

Veera Salmen kirjassa Puluboin ja Ponin komerokirja lukijat viedään Puluboin ja Ponin kera jouluvalmisteluihin ullakkomeroon. Puluboin ja Ponin tarkoitus on viettää joulu ullakkokomerossa vastalauseena sille, että mikään ei ole mallillaan jouluvalmisteluissa. Ponin mummilla on ihan kummalliset suunnitelmat joulun varalle, mummi järjestää Rantarouvien kanssa kummalliselta kuulostavaa kodittomien joulua, mummin valvonnassa askarrellaan ilta illan jälkeen tonttunauhaa, Ponin vanhemmat ovat lähteneet rakkauslomalle ja sitten vielä kaiken päälle paras ystävä Miisu on muuttamassa pois. Eli Poni ei ole lainkaan tyytyväinen, mutta onneksi on Puluboi.

Puluboi uskoo voivansa auttaa Ponia. Koska minä olen tuhmatieteellisen kolkeakoulun ilkeysmaisteli, minulla on multilijjaldi-piljaldi-tiljaldi killeli-ehdotusta ihan valmiina Ponin käyttöön. Tässä kiljassa siis tehdään salamaja ja hiippaillaan ja Poni suolittaa lentämisen alkeiskulssin. 

Puluboi ja Poni tekevät jouluvalmisteluja ullakkokomerossa. Luonnollisesti joulun odotukseen kuuluen tonttuja hiippailee myös ullakolla, ja sekös vasta harmittaa Puluboita, koska Puluboilla on tonttuallelgia. Kaikki tuntomelkit täsmäsivät, huutomelkki huutomelkki huutomelkki ja hashtag tonttu piste pum. Arvata saattaakin, että joulu ullakkokomerossa ei onnistu. Loppujen lopuksi Poni toteaa: Kun me kävelimme iltamyöhällä kotiin, ajattelin että tämä joulu oli paras joulu, mitä minulla ikinä oli ollut.

Tämä oli ensimmäinen lukemani Puluboi ja Poni -kirja, vaikka tätä ennen tämän sarjan kirjoja on ilmestynyt jo neljä. Tyttärenlapseni, 7-vuotias poika, oli meillä viikon verran hoidossa ennen koulun alkua. Hänen kanssaan luetaan paljon ja tämä kirja tarttui mukaamme kirjastosta lähinnä siksi, että Puluboi-elokuva menee tällä  hetkellä elokuvateattereissa. Valitettavasti elokuviin emme ennättäneet.  

Lukukaverini

7-vuotias lukukaveri piti kirjasta. Puluboin jutut ja kieli naurattivat ja hänen mielestään tonttukilpailu oli erityisen hauska. Juttelimme kodittomista ja lukukaverini kertoi, että hän on nähnyt kodittomia Tukholman kaduilla, mutta ei kotona Savonlinnassa. Juttelimme vielä kodittomien joulusta ja kerroin hänelle Veikko Hurstin järejstämästä kodittomien joulujuhlasta. - Aikuisena koin, että Veera Salmi oli ottanut tärkeän teeman eli kodittomuuden kirjansa aiheeksi. Kodittomuutta on käsitelty hienosti lapsinäkökulmasta. Ehkä lapset kokevat tekstin erilaisine fontteineen mielenkiintoisena, aikuisten mielestä teksti tekee hieman levottoman vaikutelman. 

Iso plussa kirjan kuvittajalle Emmi Jormalaiselle. Mustavalkoinen kuvitus toimii. 

Emmi Jormalaisen onnistunutta kuvitusta