Rauno Lahtinen & Anu Salminen: Kakola - Vankilan tarina

 

Rauno Lahtinen & Anu Salminen: Kakola - Vankilan tarina. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. 2018. 232 sivua.

Retkibussimme reitti kulki Ruskon kunnan kautta Turkuun. Lounaspaikaksi oli valittu Kakolan ravintola. Maistuvan lounasbuffetin jälkeen kuulimme mielenkiintoisen esitelmän Kakolan historiasta. Käynti innosti tutustumaan laajemminkin Kakolan historiaan.

Kakola on ollut Suomen tunnetuin ja maineeltaan pahamaineisin vankila. Kakolan muurien sisäpuolelle mahtui paljon vankeja, pahimmillaan siellä oli 1320 vankia. Kakola tunnettiin myös siitä, että sinne laitettiin vaarallisimmat vangit. 

Vankilan toiminta alkoi vuonna 1866. Lisäksi Kakolanmäelle sijoitettiin lääninvankila, vankimielisairaala ja Länsiselli. Aluksi vangit majoitettiin yhteishuoneisiin, kunnes 1800-luvun lopulla valmistuivat päivä- ja yöselliosastot. Kirjassa Kakolan toimintaa kuvataan pääasiassa vankien silmin, mutta puheenvuoron saavat myös vanginvartijat ja vankilanjohtaja. Esiin nousee myös vapaaherratar Mathilda Wrede, joka teki uskonnollista herätystyötä vankien keskuudessa. 

Vankisellin ovi on monien mielestä helvetin portti. (kirjan kuvitusta)

Kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti vankien elämää vankilassa, päivittäisiä rutiineja ja työntekoa kivenlouhimossa ja puutarhassa. Ruoka koettiin kehnoksi, koska suurin osa vangeista teki raskasta ruumiillista työtä. Sauna oli kerran viikossa, jumalanpalvelukset olivat pakollisia ja koulukin oli pakollista, jos kansakoulu oli jäänyt käymättä. Ruumiillinen kuritus oli tavallista. Vankien kanssakäyminen oli tarkasti rajoitettua. Kieltoa kierrettiin koputtamalla. Myös kirjaston kirjoista sai hyviä viestilappuja. 

Länsisellin ikkunoista aukesi kadehdittava näköala kaupungille. (kirjan kuvistusta)

Läpi kirjan lukija tutustuu Kakolan vankeihin. Vangeista on valokuva, kuvateksti, nimi, tuomion pituus ja rikos. Vankilan kuuluisista vangeista, joista monet ovat tunnettuja rankoista rikostaustoistaan, kerrotaan laajemmin. Näihin vankeihin kuuluvat mm. Matti Haapoja, Suomen rikoshistorian pahin murhamies, joka tappoi ainakin 18 ihmistä. Haapojan luurankoa säilytettiin vitriinissä Helsingin rikosmuseossa vuoteen 1995 asti. Mukana on kuvaukset massamurhaaja Karl Erik Malmelista, Kirves-Koljosesta, Jammu Siltavuoresta, raumalaisesta Kanaali-Koskisesta, Volvo-Markkasesta, Reijo Hammarista ja Juha Valjakkalasta, kaikki Kakolan vankeja ainakin jossakin vankilarangaistuksen vaiheessa. Myös kymmeniä naisia huijannut Ruben Oskar Auervaara suoritti rangaistustaan Kakolassa.

Vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana vuonna 1946 aloittanut Valentin Soine uudisti Suomen vankilajärjestelmää. Pikkuhiljaa vankien olosuhteet paranivat oleellisesti. Mm. kirjaston merkitys koettiin tärkeäksi. Vankilakirjastossa oli yli 8000 teosta. Vangit tosin osasivat  hyödyntää kirjaston kirjoja omaksi edukseen. "Jos onnistui saamaan oikein hyvän dekkarin ensimmäisenä, se oli kuin lottovoitto. Kun siitä leikkasi irti viimeiset ratkaisun sivut, niitä trokaamalla tienasi monta tupakkaa." 

Vuonna 2007 vankilatoiminta siirrettiin Saramäen uuteen vankilaan. Sen jälkeen alkoivat hyvin suosituiksi tulleet Kakola-opastukset. Kierroksella saattoi olla mukana niin entisiä vankeja kuin vartijoitakin. Vuodesta 2020 lähtien Kakolanrinteessä on toiminut hotelli. 

Ihastuttava teos, tärkeä teos historiaan peilaten. Kirja on ammattitaidolla tehty. Lähdeaineisto osoittaa, että tekijät ovat tehneet laajaa taustatyötä. Kattava ja kiinnostava valokuva-aineisto elävöittää tekstiä.