Petri Tamminen: Sinua sinua

 

Petri Tamminen: Sinua sinua. 2025. Otava. Lukija Antti Virmavirta. 2 t 50 min. Storytel. 

Petri Tammisen teos Sinua sinua ilmestyi tämän vuoden maaliskuussa. Kirja on saanut hyviä arviointeja sekä lehdissä että bloggareiden keskuudessa. Minä kiinnostuin kirjasta vasta, kun kuuntelin Petri Tammisen haastattelun Naantalin Kirjajuhlilla 9.8.2025. Tammista haastatteli Seppo Puttonen. 

Kirjan päähenkilö on nuori parikymppinen mies. Kirjailija myönsi haastattelussa, että kyseessä on autofiktiivinen teos. Mies matkaa tyttöystävänsä Marin kanssa Prahaan. "Siellä Ruissalossa meidän on täytynyt se sopia, että matkustaisimme toukokuussa Prahaan ja menisimme siellä kihloihin." Päähenkilö kuvaa innokkaasti ylioppilaslahjaksi saamallaan kameralla. Etsiessään hyviä kohteita hän kohtaa H:n, elämänsä rakkauden. 

Kihlaus Marin kanssa purkautuu. Alkaa puolentoista vuoden romanssi, jonka aikana mies ja nainen tapaavat suurimmaksi osaksi Prahassa, ainoastaan kerran H tulee Suomeen. Mies on läpikotaisin ihastunut ja rakastunut, mutta on vielä varsin kokematon rakkauselämässä. "...olin 21-vuotias ja kirjastosta kotoisin ja sieltäkin ihan eri hyllyiltä." Mies tekee kaikkensa päästäkseen Prahaan mahdollisimman usein. Hän jopa tekee uhkarohkean tempun kuljettaessaan ostamansa arvokkaan viulun Prahasta DDR:n kautta Suomeen. Tämän tekee rehellisistä rehellisin mies, joka varastaessaan kahvikupin muistoksi prahalaisesta hotellista, palauttaa sen omantunnon tuskissa takaisin pöytään. Mutta viulusta saaduilla rahoilla hän pystyy tekemään kolme Prahan matkaa. 

Mies tietää järjellä, että H ei rakasta häntä, "ja järjellä tietäminen ei ole ihmisten välisissä asioissa tietämistä lainkaan." Ja niin suhde loppuu. H lopettaa sen.

Ajan myötä mies kohtaa Liisan. He avioituvat, elämä asettuu uomiinsa, eletään normaalia perhe-elämää, sisustetaan kotia ja kasvatetaan lapsia. Mies ei voi unohtaa H:ta. Hän matkustaa takaisin Prahaan tapaamaan H:ta ja olisi valmis jatkamaan suhdetta, mutta toive on yksipuolinen.  

Kirjassa ei avata Prahan yhteiskunnallista tilannetta, mutta 1980-luvun lopun tapahtumat ovat kuitenkin koko ajan läsnä. Yhteiskunnan pelottava ilmapiiri näkyy ihmisissä, mm. niin, että ihmiset eivät naura, kun ei ole mitään syytä nauruun. Usein miehen mieleen tulevat kirjat ja kirjailijat, mm. Pentti Saarikoski, jonka asuntoa mies käy etsimässä Prahassa. Myös kondomit muistuttavat Saarikoskesta. Niitä oli jaettu miestenvessassa KOM-teatterin Saarikosken runojen lauluillassa Jokaisella on tämänsä. Rakastellessaan H:n kanssa hän pohtii Veikko Huovisen kirjoitustyyliä, Prahassa hän ärsyyntyy Philip Rothin kirjasta The Prague Orgy, junassa hän hyräilee Jukka Linkolan säveltämää Ilpo Tiihosen runoa ja Turussa hän muistaa Turkka Suomisen Turun murteella kirjoitetun runon.

Haastattelussa Tamminen totesi, että ihmisillä on tapana palata muistoihin, kun ikää tulee lisää. Kirjoittaminen suhteesta H:n kanssa on vaatinut useita välivuosia, jotta muistoihin on voinut palata ja niitä on voinut käsitellä. Nyt kun hän on siihen pystynyt, tuloksena on hieno pienoisromaani, jonka kieli on kaunista ja niin hiottua ja tarkkaa, ettei kirjassa tunnu olevan yhtään ylimääräistä sanaa. Mukana on huumoria ja lempeää itseironiaa. Miten paljon tunteita voikaan mahtua 144 sivuun! Kirjan kuuntelun ohella otin esille e-kirjan, koska halusin nähdä valokuvat. Pelkistetyt kuvat Prahasta ja sydäntä lämmittävät kuvat äidistä ovat kiinnostavia ja tukevat hyvin tarinaa. Kerrassaan upea lukukokemus. Suosittelen lämpimästi. 

Kirjan nimi on oivaltava. Kun sanan jättää pois, koko lause saa täysin uuden merkityksen. Mies oli äänittänyt kasetille tämän Chydeniuksen säveltämän ja Aulikki Oksasen sanoittaman runon ja kääntänyt laulun sanat tsekiksi. Tähän nainen ei reagoinut mitenkään, mutta sen sijaan Velvet Undergroundin levyyn nainen ihastui.