Arvostelukappale kustantajalta
Monika Helferin Roskaväkeä ilmestyi vuonna 2021 (linkki). Kirja on autofiktiivinen perhetarina Moosbruggerin perheestä. Josef-isä oli komea ja Maria-äiti oli kaunis, niin kaunis, että kaikki miehet halusivat häntä, mutta yhtäkaikki, he olivat roskaväkeä, yhteiskunnan pohjasakkaa. Grete, Monika Helferin äiti, oli yksi Josefin ja Marian lapsista. Kirjan tapahtumat sijoittuivat ensimmäiseen maailmansotaan ja kirjailijan näkökulma oli äiti ja äidinpuoleinen suku.
Missä isä on? on myös autofiktiivinen teos, jossa kirjailija keskittyy muistelemaan isäänsä, joka oli kuollut 1980-luvulla 67-vuotiaana. Monika tietää ja muistaa isästään melko vähän ja siksi hän menee äitipuolensa luo.
Kysyin: "Onko sinulla aikaa minulle?"
"Miten pitkään?" hän kysyi.
"Pitkään."
"On siis kyse isästäsi", hän sanoi. "Olenko oikeassa?"
"Haluaisin kirjoittaa hänestä romaanin."
"Toden vai keksityn?"
Sanoin: "Molempia, mutta enemmän keksityn. Olisiko sinulla jotain?"
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Itävaltaan Lungaun kylään toisen maailmansodan aikoihin. Hieman ennen ylioppilastutkinnon suorittamista Josef-isä kutsutaan sotaan. Hän haavoittuu ja hänet passitetaan sairaalaan, missä hänen toinen jalkansa amputoidaan. Sairaalassa Josef tapaa Grete Moosbrugerrin, tulevan vaimonsa. Grete kertoo isälle totuudenmukaisesti omasta köyhästä lapsuudestaan, mutta isä salaa Gretelta todellisen menneisyytensä. Grete ei usko isän tarinaa. "Muttei sillä ollut väliä. Tuolloin kaikki teeskentelivät maailman olevan toinen. Viimeiset uutiset luhistuvasta valtakunnasta teeskentelivät maailman olevan toinen."
Perheeseen syntyy ensin Margarethe, sitten Monika, kirjan kirjoittaja. Isää onnistaa ja hän pääsee sotainvalidien toipilaskodin johtajaksi. Ja mikä parasta, toipilaskodissa on kirjasto. Kirjat muodostavatkin kirjan punaisen langan. Isällä on suuri rakkaus kirjoja kohtaan ja niin on Monikallakin. Mutta tulee aika, kun isälle ilmoitetaan, että kirjastosta tulee luopua, kun sitä ei käytä juuri kukaan. Isä kantaa kotiin useita satoja arvokkaimpia kirjoja ja loput kirjat hän yhdessä Monikan kanssa pakkaa vahakankaisiin ja hautaa metsään kaivamiinsa kuoppiin.
Äiti sairastuu ja kuolee. Isä on toipumassa luostarissa eikä halua käydä kotona. Kerran lapset viedään isän luo, mutta käynti jää lyhyeksi. "Kuulkaas! Ei, älkää tulko tänne. Minähän sanoin: Kuulkaas! Ei ollut puhetta tänne tulemisesta." Mutta tulee aika, että isä pääsee jaloilleen, hän menee uudelleen naimisiin ja hän saa työn arvostettuna henkilöstöpäällikkönä. Rakkaus kirjoihin kestää läpi elämän. "Hän halusi lukea kaikki kirjat."
Monikan isä ei ollut helppo ihminen. Hän oli rikkinäinen, syvästi traumatisoitunut mies. Sodan kivuliaat kokemukset, joista ei koskaan puhuttu, lisäsivät ulkopuolisuuden tunnetta. Kommunikointi isän ja Monikan välillä oli vaikeaa ja Monikasta tuntui, ettei hän tuntenut isäänsä. Monika ja siskonsa olivatkin hämmästyneitä, kun normaalisti etäinen ja lähes sanaton isä puhui ja nauroi muiden asiakkaiden kanssa berliiniläisessä homobaarissa. "...isämme, joka näytti niin harmaalta, kuin virkamieheltä, mikä hän olikin, vieläpä verovirkailija, että isämme oli todellisuudessa värikäs mies." Kirja päättyy hienosti: "ME KAIKKI YRITIMME niin kovasti."
Missä isä on? on ihastuttava sukuromaani, kuten on myös edeltäjänsä Roskaväkeä. Ihastuin jo Roskaväkeä lukiessani Helferin intensiiviseen, lähes niukkaan, mutta hyvin rauhalliseen kerrontaan, jossa on mukana surua ja kepeyttä sekä rakkautta ja hellyyttä. Aikahyppyjä on runsaasti, koska kirjailijan muistot poukkoilevat asioista, henkilöistä ja vuosista toiseen.
On ilahduttavaa, että pienkustantamo Huippu tuo Suomen kirjamarkkinoille merkittäviä saksankielisiä kirjoja. Toimitusjohtaja Anne Kilpi suomentaa itse saksankieliset teokset. Kiitos Anne Kilpi!
Äiti sairastuu ja kuolee. Isä on toipumassa luostarissa eikä halua käydä kotona. Kerran lapset viedään isän luo, mutta käynti jää lyhyeksi. "Kuulkaas! Ei, älkää tulko tänne. Minähän sanoin: Kuulkaas! Ei ollut puhetta tänne tulemisesta." Mutta tulee aika, että isä pääsee jaloilleen, hän menee uudelleen naimisiin ja hän saa työn arvostettuna henkilöstöpäällikkönä. Rakkaus kirjoihin kestää läpi elämän. "Hän halusi lukea kaikki kirjat."
Monikan isä ei ollut helppo ihminen. Hän oli rikkinäinen, syvästi traumatisoitunut mies. Sodan kivuliaat kokemukset, joista ei koskaan puhuttu, lisäsivät ulkopuolisuuden tunnetta. Kommunikointi isän ja Monikan välillä oli vaikeaa ja Monikasta tuntui, ettei hän tuntenut isäänsä. Monika ja siskonsa olivatkin hämmästyneitä, kun normaalisti etäinen ja lähes sanaton isä puhui ja nauroi muiden asiakkaiden kanssa berliiniläisessä homobaarissa. "...isämme, joka näytti niin harmaalta, kuin virkamieheltä, mikä hän olikin, vieläpä verovirkailija, että isämme oli todellisuudessa värikäs mies." Kirja päättyy hienosti: "ME KAIKKI YRITIMME niin kovasti."
Missä isä on? on ihastuttava sukuromaani, kuten on myös edeltäjänsä Roskaväkeä. Ihastuin jo Roskaväkeä lukiessani Helferin intensiiviseen, lähes niukkaan, mutta hyvin rauhalliseen kerrontaan, jossa on mukana surua ja kepeyttä sekä rakkautta ja hellyyttä. Aikahyppyjä on runsaasti, koska kirjailijan muistot poukkoilevat asioista, henkilöistä ja vuosista toiseen.
On ilahduttavaa, että pienkustantamo Huippu tuo Suomen kirjamarkkinoille merkittäviä saksankielisiä kirjoja. Toimitusjohtaja Anne Kilpi suomentaa itse saksankieliset teokset. Kiitos Anne Kilpi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti