Antti Korhonen: Mies kylmästä. Neonoir hardboiled nro 5. Fighting Spirit Publishing. 292 sivua.
Arvostelukappale kirjailijalta
Tapasin Antti Korhosen ensimmäisen kerran Helsingin kirjamessuilla syksyllä 2024. Sain silloin mukaani Korhosen esikoisteoksen Poliittinen eläin (linkki). Tapasimme uudelleen kesäkuussa Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä ja tällä kertaa sain matkalukemiseksi Korhosen uusimman dekkarin Mies kylmästä, joka on Neonoir hardboiled -sarjan viides osa.
Kirja alkaa vauhdikkaasti. Etelä-Afrikassa tapahtuu ennenkuulumaton ryöstö, kun neljän miehen aseistettu ja naamioitunut joukko hyökkää Pelindaban ydintutkimuslaitokseen ja ryöstää 450 kg rikastetun uraanin varaston, tai ainakin osan siitä. Kirjan tapahtumat kietoutuvat paljolti juuri tämän tapahtuman ympärille.
Kirjan päähenkilö on suomalainen Johannes Väänänen, joka tällä hetkellä on pakomatkalla Yhdysvalloissa. Väänäsestä liikkuu monenlaisia huhuja. Aika varmoja ollaan siitä, että se isokokoinen maastopyörällä liikkunut mies, joka ampui Venäjän presidentin koneen alas kertasingolla, olisi juuri Johannes Väänänen. Se on ainakin varmaa, että sen tapahtuman jälkeen Väänäsestä ei ole kuultu sanaakaan. Ja parasta onkin niin, koska Venäjän sotilastiedustelu GRU:n tappajat olisivat varmasti napanneet Väänäsen. CIA:lla on käyttöä Väänäsen osaamiselle ja erinomaiselle ampumataidolle. Väänänen hyväksyy - kun ei muutakaan voi - CIA:n tarjouksen: hän ei ole virallisessa työsuhteessa CIA:n kanssa, häntä ei ole olemassa, hänellä ei ole passia, hänet on hakkeroitu pois Suomen järjestelmistä. Hän tekee, mitä CIA käskee.
CIA kiidättää Väänäsen vaarallisiin tehtäviin ympäri maailmaa, mm. Meksikoon, Lontooseen ja Tsekkeihin. Vauhti on kovaa ja kiihtyy koko ajan sivujen vähetessä. Tsekeissä Väänäsen tehtävänä on estää GRU:n suunnittelema asevaraston räjäytys. Tehtävästä tulee vaarallinen, kun vastassa on häntä suuresti vihaava GRU:n Alexander Tarantella. Tarantella haavoittuu taistelussa ja kiroaa: "Ensin se saatanan suomalainen sika oli tappanut hänen rakastamansa presidentin hänen silmiensä alla ja syössyt hänet ammatilliseen kadotukseen moneksi vuodeksi ja nyt sama kusipää oli ampunut hänen perseensä halki ja pilannut hänen operaationsa, josta oli pitänyt tulla tie uuteen nousuun tiedustelueliitissä." Väänäsen onnistuminen tehtävässä kiinnittää Yhdysvaltojen presidentin huomiota niin, että CIA:n on palkattava Väänänen vakituiseen työsuhteeseen.
Aiemmista osista tuttu Katri Jurmala toimii apulaispäällikkönä Supossa. Hän on huolissaan Väänäsestä. "Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Väänänen kasvoi koiranputkea jossain suohaudassa tai muussa katakombissa, johon hänen erikoinen elämänsä oli päättynyt, mutta niin kauan, kun ruumista ei ollut löydetty ei voinut tietää varmaksi."
Korhonen taitaa jännittävien ja vauhdikkaiden tilanteiden luomisen. Vaikka tapahtumat liikkuvat ympäri maailmaa, juoni pysyy hyvin kasassa. Korhosen omintakeista ja hulvatonta tekstiä on vaivatonta lukea. Huumorilla on merkittävä rooli kirjassa. Eikä seksiäkään ole unohdettu. Laajat ja yksityiskohtaiset kuvaukset eri maiden turvallisuus- ja terroristiorganisaatioista antavat uskottavuutta tarinalle.
Kirjan voi lukea itsenäisenä teoksena, joten aiempien osien tuntemus ei ole välttämätöntä. Jos kaipaat toimintadekkaria, joka tarjoaa tiukkoja tilanteita, vauhtia ja jännitystä, Mies kylmästä on ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti