Oula Silvennoinen on kirjoittanut kiinnostavan elämäkerran vuorineuvos Gösta Serlachiuksesta (1876-1942). Serlachius ei tullut tunnetuksi ainoastaan Gustaf Adolf Serlachius Osakeyhtiön nostamisesta suuryritykseksi, vaan hänet tunnetaan myös kauneuden rakastajana ja kuvataiteiden mesenaattina.
Gösta Serlachiuksen setä oli kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius, joka omisti ja johti Mäntän paperitehdasta. Setä pyysi Göstaa työhön paperitehtaalleen. Gösta pystyi vain toteamaan: "Kohtalon viitoittama oikotie odotti." Oikotien taustalla olivat Gustaf Adolfin ja hänen poikansa Axel Ernstin väliset hankaluudet, koska poika ei isänsä mielestä osoittanut riittävää kyvykkyyttä eikä halukkuutta työntekoa kohtaan. Gösta sen sijaan suhtautui vakavasti uransa kehittämiseen, hän opiskeli paperiteknologiaa Wienissä ja teki opintomatkoja USA:han. Siteet sedän perheeseen vahvistuivat entisestään, kun Gösta avioitui serkkunsa, setänsä tyttären Sigrid "Sissi" Serlachiuksen kanssa.
Gösta ei työskennellyt ainostaan Mäntän paperitehtaassa, vaan toimi myös saneerajana Kankaan paperitehtaalla ja Kymi-yhtiössä, kunnes hän vuonna 1913 siirtyi G. A. Serlachius Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi. Hänen liki kolmekymmenvuotiseen yritysjohtajakauteensa mahtui monenmoista historian vaihetta, sekä nousua että laskua.
Silvennoinen tutustuttaa lukijan määrätietoiseen ja myös kovaan ja itsekeskeiseen, tiukasti yhtiön etuja ajavaan, mutta työläisten vaatimuksiin nihkeästi suhtautuvaan Gösta Serlachiukseen. Tämä mies hallitsi ja kehitti määrätietoisesti Mänttää. ..."Serlachiukselle Mänttä oli yhtä kuin tehdas, tehdas yhtä kuin Mänttä." Mänttäläinen Reijo Lindroos muistelee: "Mäntässä se Gösta Serlachius oli aikansa isäntä. Hän hoiti kaikki, hän hoiti siitä synnytyslaitokselta työpaikkaan asti." Serlachiuksen jokaisen päivän sisältö oli työ. Hän oli äärimmäisen ahkera, hän johti yritystä, kehitti tehdasta, halusi itse olla mukana uusien rakennusten suunnitteluissa ja toteutuksissa sekä matkusti jatkuvasti ulkomailla tekemässä kauppaa.
Aviomiehenä Gösta ei ollut helppo. Sissi ikävoi miestään neljän lapsensa kanssa kotona, mutta yksinäisyys sai Sissin tarttumaan alkoholiin. Tilanne johti avioeroon. Pian Gösta kirjoitti näin: "Vilppulan asemalla näin ensi kertaa naisen, jolla myöhemmin tuli olemaan niin suuri osa elämässäni." Nainen oli Ruth Björkenheim. Avioliitto solmittiin, mutta molempien suruksi avioliitto jäi lapsettomaksi.
Kova työnteko kostautui sairauksina, lähinnä sydänsairauksina. Gösta Serlachius nukkui pois 18.10.1942. Edellisenä vuonna lääkäri oli kehottanut Göstaa tekemään työtä vain puoli päivää. Se tuntui Göstasta mahdottomalta. "Ellen tulisi konttorille, olisin kuitenkin pakotettu työskentelemään kotona, sillä toimettomana en mitenkään voi istua. Pitkästyisin vain sen sijaan että nyt viihdyn työssäni erityisen paljon..." Gösta Serlachiuksen hautajaisissa Mäntässä oli läsnä Suomen korkein poliittinen ja sotilaallinen johto.
Vuorineuvos oli osoittanut, että hän oli pystynyt ottamaan Gustaf Adolf Serlachiuksen jättämän perinnön kantaakseen ja rakentamaan yrityksestä modernin ja kilpailukykyisen suuryrityksen. Taidekokoelmat ovat kaikkien julkisesti ihailtavina.
Silvennoisen sujuvaa ja asiallista kieltä oli miellyttävä lukea. Kirjan valokuvat elävöittävät ja tukevat hyvin tekstiä. Laaja lähdeluettelo osoittaa Silvennoisen perusteellista perehtyneisyyttä vuorineuvoksen elämänvaiheisiin sekä myös Suomen metsäteollisuuden kehitykseen.
Paperisydämessä on enemmänkin kyse yrityshistoriikista kuin Serlachiuksen elämäkerrasta. Sain tietooni paljon faktoja Serlachiuksen elämästä, mutta en kokenut päässeeni tutustumaan kovinkaan hyvin hänen persoonaansa ja vielä vähemmän hänen läheisiinsä, mm. vaimoihin, lapsista puhumattakaan. Koin, että tutustuin enemmän Serlachiuksen persoonaan Raija Orasen Iso-kirjan (Otava 2022) myötä (linkki).
Vierailimme viime kesänä Mänttä-Vilppulassa ja tutustuimme Serlachius Kartanon ja Serlachius Pääkonttorin taidenäyttelyihin. Oli todella kiinnostava käynti. Oli ilo nähdä, miten tasokas kulttuurikohde löytyy pienestä Mänttä-Vilppula -kaupungista. Kävimme myös Vilppulan taistelujen muistomerkillä. Veistos on Arvi Tynyksen suunnittelema ja Gösta Serlachiuksen maksama. Käynti Mäntässä herätti kiinnostuksen Serlachiuksen sukuhistoriaan. Moni mieltä askarruttanut kysymys sai vastauksen tässä Silvennoisen laajassa historiikissa.
Silvennoisen sujuvaa ja asiallista kieltä oli miellyttävä lukea. Kirjan valokuvat elävöittävät ja tukevat hyvin tekstiä. Laaja lähdeluettelo osoittaa Silvennoisen perusteellista perehtyneisyyttä vuorineuvoksen elämänvaiheisiin sekä myös Suomen metsäteollisuuden kehitykseen.
Paperisydämessä on enemmänkin kyse yrityshistoriikista kuin Serlachiuksen elämäkerrasta. Sain tietooni paljon faktoja Serlachiuksen elämästä, mutta en kokenut päässeeni tutustumaan kovinkaan hyvin hänen persoonaansa ja vielä vähemmän hänen läheisiinsä, mm. vaimoihin, lapsista puhumattakaan. Koin, että tutustuin enemmän Serlachiuksen persoonaan Raija Orasen Iso-kirjan (Otava 2022) myötä (linkki).
Vierailimme viime kesänä Mänttä-Vilppulassa ja tutustuimme Serlachius Kartanon ja Serlachius Pääkonttorin taidenäyttelyihin. Oli todella kiinnostava käynti. Oli ilo nähdä, miten tasokas kulttuurikohde löytyy pienestä Mänttä-Vilppula -kaupungista. Kävimme myös Vilppulan taistelujen muistomerkillä. Veistos on Arvi Tynyksen suunnittelema ja Gösta Serlachiuksen maksama. Käynti Mäntässä herätti kiinnostuksen Serlachiuksen sukuhistoriaan. Moni mieltä askarruttanut kysymys sai vastauksen tässä Silvennoisen laajassa historiikissa.
Pääkonttorin upea aula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti