Maritta Hirvonen: Allegro barbaro

 

Maritta Hirvonen: Allegro barbaro. Stresa. 2024. Kannen kuva Timo Kanerva Für Maritta 2012. 235 sivua.

Arvostelukappale kirjailijalta

Pari vuotta sitten luin Maritta Hirvosen esikoisromaanin Komediantit (Stresa 2020) (linkki). Pidin kirjasta paljon ja totesinkin, että kirja oli mielestäni yksi syksyn 2020 parhaista esikoiskirjoista. Odotukseni uuden kirjan suhteen olivat korkealla. Enkä pettynyt, päinvastoin, pystyin vain toteamaan, että Maritta Hirvonen on varmaotteinen ja taitava kirjailija, joka luo tarinaan otteessaan pitävää intensiteettiä, joka ei jätä lukijaa edes kansien sulkeuduttua.

Allegro barbarossa on runsaasti yhtymäkohtia Komediantteihin, vaikka kyseessä ei olekaan jatkoteos. Komedianteissa kuvataan Schreierin sirkuksessa työskentelevien elämää ja työtä. Myös tämän kirjan päähenkilö Péter Szigeti työskenteli Schreierin sirkuksessa, mutta sirkuksen toiminta piti lopettaa pandemian seurauksena.

Péter lähtee Unkariin, yksin, ilman rakkaiden sirkuslaisten tukea. Mutta onneksi Unkarissa asuu ihana ja sydämellinen isotäti Márta, jonka luo Peter pääsee asumaan. Péter kulkee ympäri Budapestia, katselee maisemia, katselee rakennuksia, katselee ja tarkkailee ihmisiä sekä kuvaa. Ottaa tuhansia valokuvia, kelpuuttaa niistä muutaman, mutta onko niihin vieläkään saatu vangituksi todellisen tilanteen tunnelma? Péterin tavoitteena on pyrkiä valokuvaopintoihin Berliinissä. Onko tavoite liian utopistinen, pohtii Péter. Mutta, hän palauttaa mieleensä, on pidettävä kiinni sirkusasenteesta. "Sen, että ei kysellä osataanko ja uskalletaanko, vaan mennään ja harjoitellaan. Harjoitellaan, harjoitellaan. Astutaan esiin."

Kuvaamisen ohella Péter tutkii ja tutustuu sukunsa historiaan. Myös Péterin isoisä oli työskennellyt Schreierin sirkuksessa. Miten isoisä oli päätynyt sinne? Péter tietää, että isoisä oli lähtenyt Unkarista kansannousun vuonna 1956, mutta miten hän oli päätynyt sirkukseen? Isoisän ystävältä Péter saa kuulla: "Isoisäsi oli vähän kuumakalle, ja puoluetta hän halveksi. Kun hän ei saanut järjestää näyttelyitä eikä muutakaan tukea tullut, hän ryhtyi harjoittelemaan sitä telinevoimisteluaan kuin hullu. Suunnitteli kai länteen muuttamista jo silloin."

Yksi Komedienttien päähenkilöistä oli Arabella, juutalaistyttö, joka löysi kodin Schreierin sirkuksesta. Tässä kirjassa tapaamme Arabellan, mutta vain kirjeiden kautta. Kirjeissä hän kertoo elämästään ja juuristaan. Kukaan ei tiennyt mitään Arabellan juutalaisuudesta. Arabella oli ikuisesti kiitollinen, että sirkus otti hänet luokseen - kyselemättä tai utelematta. Yhtymäkohtia löytyy Budapestissa tänä päivänä toimivaan sirkukseen, joka ottaa vastaan ukrainalaisia pakolaisia. 

Tärkeä elementti kirjassa on taide, jolla on ollut lohdutusta ja voimaa antava merkitys kautta aikojen - olipa sitten kysymys maalaamisesta, kirjallisuudesta, valokuvauksesta, runoudesta tai musiikista. Musiikista tulee kirjan nimikin.  

Se, mikä tekee kirjasta koskettavan ja erityisen lukukokemuksen, on tapa, jolla Hirvonen käsittelee ihmissuhteita. Läheiset ihmissuhteet  antavat iloa elämään sekä tuovat turvaa, rakkautta ja energiaa. Vaikeina aikoina läheisistä ihmissuhteista saa lohdutusta ja voimaa. 

Lämmin suositukseni tälle kirjalle. 

Kirja on luettu myös blogeissa Hemulin kirjahylly ja Ja taas kirja kädessä.

Matti Reinikka: G. B. Ryynäsen erinomainen ratkaisutoimisto

                                                                    
                                                    

                                                                  

 Matti Reinikka: G. B. Ryynäsen erinomainen ratkaisutoimisto. Momentum Kirjat. 2024. 291 sivua

Arvostelukappale kirjailijalta

"Kuten todettua, on kertomuksemme päähenkilö Gunnar Ryynänen ja hänen ratkaisutoimistonsa kantaa G. B. Ryynäsen nimeä. Mistä siis tulee tuo B? Voisiko se olla Benjamin? Ei voisi. Entä sitten Bradley? Ei osu sekään veikkaus oikeaan. No miten olisi Björn? Nyt osuvat arvaukset niin kauas, että lienee syytä paljastaa asian todellinen laita. B:n taustalla väijyy niinkin juhlava nimi kuin Beowulf. Mistä lienee moinen nimi keksitty Gunnarille, sitä ei taida muistaa enää kukaan. Mutta komea ja melko jylhäkin se kieltämättä on."

Neljäkymmentäkolmevuotias yläkoulun matematiikanopettaja Gunnar Ryynänen osallistuu koulun auditoriossa muiden opettajien lailla opettajien koulutuspäivään. Opetushallituksen asiantuntija on koulutuspäivän pääpuhuja. Gunnarilla on jo valmiiksi tunteet pinnassa alkuviikon oppilaskahnausten vuoksi. Kouluttaja maalailee trendikkäitä mielikuvia tulevaisuuden koulusta, johon eivät kuulu liitutaulut eikä perinteinen opetus. Mutta Gunnar on toista mieltä. "Sinähän taidatkin olla sellainen luolamiesopettaja", hänelle sanotaan. Se on Gunnarille liikaa. Työsuhde loppuu siihen. Nyt on aika miettiä jotakin ihan uutta ja erilaista.

Vaihtoehto löytyy ilman sen kummempia etsiskelyjä. Mökki järven rannalla Pahkaputaalla jossakin Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon seutuvilla on täydellinen löytö. Laiskottelu uudessa mökissä viehättää aikansa, mutta joutilaisuus ei kuitenkaan ole Gunnarin juttu. Gunnar päättää perustaa ratkaisutoimiston. Hän laittaa ilmoituksen paikalliseen lehteen: "Onko sinulla ongelmia? Hyvä! Anna Ryynäsen ratkaista ne! G. B. Ryynäsen erinomainen ratkaisutoimisto hoitaa arkaluontoisetkin tapaukset asiaankuuluvalla hienotunteisuudella." 

Sitten vaan odottamaan toimeksiantoja. Ja niitähän tulee, ihan laidasta laitaan. Lukion lehtorilta Eeva-Kaisa Batistinilta tulee ensimmäinen toimeksianto, mutta se osoittautuu leikkisäksi pilaksi. Seuraavaksi kirkkoherra Magnus Magnusen haluaa piiloutua, kun kiihkeät Westendin uusheränneet tulevat vierailulle. Päätetään haudata kirkkoherra maahan. Seuraavaksi Gunnarin kutsuu apuun terveyskeskuslääkäri Lisbe Lautuma, joka on varma, että hänen potilaansa inhoavat häntä, kun taas kunnanjohtaja Helene Uhlenbeckin ja hänen miehensä kanssa Gunnar suunnittelee jalkapallopelin uusilla säännöillä. Gunnarin suunniteltavaksi tulee myös hanke, jossa vanhemmille annetaan tukea ennen synnytystä ja synnyksen jälkeen. Kaikista toimeksiannoista Gunnar on selviytynyt, mutta kun tulee eteen haaste opettaa koiria puhumaan, se on jo liikaa. Ja vielä ennätetään vihkiä Magnusenille rakennettu luolasto, ja siinä ohella tehdään pieni ryöstökin. 

En osaa sanoa, mitä genreä kirja edustaa. Veijariromaani, seikkailuromaani vai jotakin muuta? Olipa genre mikä tahansa, teksti osui ja upposi. Vetävät ja hulvattomat juonen tapahtumat sekä naseva, osuva ja humoristinen tilannekomiikka olivat kirjan ehdottomia vahvuuksia. Vaikkakin  juttu meni välillä ihan överiksi, ei se haitannut. Yhtä kaikki, viihdyin Ryynäsen seurassa. Romaani on ihastuttavan hilpeää ja humoristista luettavaa, juuri sopivaa kesälukemista. 

G. B. Ryynäsen erinomainen ratkaisutoimisto osoittaa, että Reinikka on jo kokenut kirjoittaja, vaikkakin tämä teos on hänen esikoisromaaninsa. Reinikka on aiemmin julkaissut novellikokoelman Paleosynnyttäjät, mutta varmaankin romaanin kirjoittaminen on ollut hänen tavoitteenaan. Nyt ensimmäinen romaani on ilmestynyt, onnea siitä! Toivon, että Reinikka jatkaa kirjoittamista, niin mieluinen lukukokemus tämä kirja oli.