Rauman Naisten Pankin lukupiiritoiminta on alkanut! Mietimme keväällä, että aloitamme lukupiirin syksyllä, mikäli saamme lukemisesta innostuneen ryhmän kokoon. Viime viikon tiistaina 8.9. seitsemän naisen lukupiiriryhmämme kokoontui Raijan luo vaihtamaan mielipiteitä Marie Benedictin kirjasta Rouva Einstein.
Kirja kertoo nimensä mukaisesti tarinan rouva Einsteinista, maailman suurimmaksi neroksi kutsutun Albert Einsteinin (1879-1955) ensimmäisestä vaimosta Mileva Marićista (1875-1948). Eletään 1800-luvun loppua. Mileva oli syntynyt varakkaaseen serbialaiseen perheeseen. Pienestä pitäen hän oli ollut kiinnostunut matematiikasta ja erilaisista kekseliäisyyttä vaativista tehtävistä. Isä suunnitteli tytölle matemaatikon tai fyysikon uraa. Vanhempien mielestä avioliitto ei Milevan kohdalla voinut tulla kysymykseen, koska Mileva ontui toista jalkaansa. Ei kai kukaan nyt raajarikkoa haluaisi vaimokseen, pohtivat vanhemmat.
Kirja kertoo nimensä mukaisesti tarinan rouva Einsteinista, maailman suurimmaksi neroksi kutsutun Albert Einsteinin (1879-1955) ensimmäisestä vaimosta Mileva Marićista (1875-1948). Eletään 1800-luvun loppua. Mileva oli syntynyt varakkaaseen serbialaiseen perheeseen. Pienestä pitäen hän oli ollut kiinnostunut matematiikasta ja erilaisista kekseliäisyyttä vaativista tehtävistä. Isä suunnitteli tytölle matemaatikon tai fyysikon uraa. Vanhempien mielestä avioliitto ei Milevan kohdalla voinut tulla kysymykseen, koska Mileva ontui toista jalkaansa. Ei kai kukaan nyt raajarikkoa haluaisi vaimokseen, pohtivat vanhemmat.
Niin käy Milevan tie kohti Zürichin Teknistä yliopistoa. Matematiikan ja fysiikan opiskelu alkaa pienessä kuuden hengen ryhmässä, jossa Mileva on ainoa nainen. Yksi ryhmäläisistä on Albert Einstein, joka herättää huomiota valtavalla hiuspehkollaan sekä myös estottomalla käyttäytymisellään. Estottomuudellaan ja kauniilla sanoillaan hän saa Milevan sydämen sykkimään. Kuka nainen voisikaan vastustaa Einsteinin sanoja.
"Neiti Marić, olen hulluna rakkaudesta teihin. Lupaan, että rakkauteni ei koskaan ole esteenä teidän ammatillenne. Minun rakkauteni kuljettaa teitä eteenpäin. Yhdessä meistä tulee ihanteellinen boheemi pariskunta - olemme tasa-arvoisia niin työssä kuin rakkaudessa."
Boheemi avioliitto alkaa auvoisesti. Mileva haluaa kaikessa Albertin parasta, ja elämää eletään Albertin ehdoilla. Edes Lieserl-tytön syntymä ja kohtalo eivät horjuta Milevan rakkautta. Matemaattisesti erittäin lahjakas Mileva haluaa kaikin tavoin auttaa Albertia tutkimuksen tekemisessä, tosin jälleen Albertin ehdoilla. Vuonna 1905 Albertin merkittävä suhteellisuusteoriaa enteilevä tieteellinen artikkeli julkaistaan, mutta yhdessä laaditun artikkelin kirjoittajana mainitaan vain Albert Einstein. Mikä oli Milevan osuus suhteellisuusteorian luomisessa, sitä voi jälkipolvi vain arvailla.
Lukupiiriläiset kommentoivat, että oli kiinnostavaa tutustua naiseen, joka oli vaikuttanut Nobel-palkinnon saaneen miehen taustalla. Kukaan meistä ei ollut aiemmin kuullutkaan Milevasta, eikä tosin Einsteinin yksityiselämästä muutenkaan. Kuuluisuuden myötä Einsteinin persoonallisuus muuttui ja sitä myötä Milevan asema avioliitossa muuttui aviovaimosta taloudenhoitajaksi. Pohdimme, oliko taustalla narsismia vai elikö Einstein niin omassa kuplassaan omien tiedekumppaneittensa kanssa, että menetti otteensa normaaliin elämään. Tämän päivän nainen tuskin osoittautuisi niin pitkäpinnaiseksi kuin Mileva, mutta kyllä hänenkin mittansa täyttyi ja avioliitto päättyi eroon vuonna 1914. Pohdimme, millainen olisi Einsteinien avioliittokuvaus Albertin kertomana. Mietimme myös, että olisi ollut kiinnostavaa kuulla Milevan ja lasten vaiheista avioeron jälkeen ja miksipä ei myös Albertin elämänvaiheista. Kirjassa kuljetaan Zürichin kaduilla ja matkustetaan ympäri Eurooppaa. Olisikin ollut kiinnostavaa, jos kirjassa olisi ollut karttoja selventämässä kulkureittejä.
Kirjan ehdoton vahvuus mielestämme on kirjan tarjoama ajankuva. Naisen asemaa opiskelijana, ystävänä, tieteen tekijänä ja vaimona on kuvattu kiinnostavasti ja uskottavasti. Naisenkin oli mahdollista kouluttautua jo tuolloin vuosisadan vaihteessa. Se edellytti lahjakkuutta, piti pärjätä paremmin kuin miesopiskelijoiden. Ja luonnollisesti perheen varallisuus edesauttoi yliopiston ovien avautumista. Zürichin kuvauksesta pidimme, Zürich avautui kiinnostavana ja merkittävänä kulttuurisena yliopistokaupunkina.
Keskustelimme myös kirjan kannesta. Eräälle lukijalle kannen kuva toi mieleen Rudolf Koivun Lumikuningattaren. Kansi ei mielestämme kuvaa kirjan sisältöä eikä kuva orvon ja yksinäisen oloisesta naisesta houkuttele tarttumaan kirjaan. Tuskin valitsisimme tätä kirjaa kirjastosta kannen perusteella.
Usein faktojen juottaminen fiktioon antaa kirjalle uskottavuutta, kuten tämänkin kirjan kohdalla. Kirjailija on ammentanut faktatietonsa aviopuolisoiden välisestä kirjeenvaihdosta. Suomessa on lähivuosina ilmestynyt useitakin todella tasokkaita fiktiivisiä teoksia todellisista henkilöistä. Tutuiksi ovat tulleet mm. Sylvi Kekkonen, Aino Sibelius, Minna Canth ja Wivi Lönn. Benedict kirjoittaa kiinnostavasti ja sujuvasti. Tekstiä on helppo lukea ja plussana pidimme myös sitä, että kirjan tarina etenee yksinkertaisen kronologisesti. Oli mukava aloittaa lukupiiri tällaisella kevyehköllä, mutta ajattelemisen aihetta antavalla kirjalla. Voimme yhtyä Library Journalin arvioon, että Rouva Einstein on "intiimi ja kiehtova historiallinen romaani."
Kiitos Raija, kun saimme kokoontua kauniissa kodissasi. Ensi kerralla lokakuun 13. päivä lukupiirimme kokoontuu Salmen luona.
Lukupiiriläiset kommentoivat, että oli kiinnostavaa tutustua naiseen, joka oli vaikuttanut Nobel-palkinnon saaneen miehen taustalla. Kukaan meistä ei ollut aiemmin kuullutkaan Milevasta, eikä tosin Einsteinin yksityiselämästä muutenkaan. Kuuluisuuden myötä Einsteinin persoonallisuus muuttui ja sitä myötä Milevan asema avioliitossa muuttui aviovaimosta taloudenhoitajaksi. Pohdimme, oliko taustalla narsismia vai elikö Einstein niin omassa kuplassaan omien tiedekumppaneittensa kanssa, että menetti otteensa normaaliin elämään. Tämän päivän nainen tuskin osoittautuisi niin pitkäpinnaiseksi kuin Mileva, mutta kyllä hänenkin mittansa täyttyi ja avioliitto päättyi eroon vuonna 1914. Pohdimme, millainen olisi Einsteinien avioliittokuvaus Albertin kertomana. Mietimme myös, että olisi ollut kiinnostavaa kuulla Milevan ja lasten vaiheista avioeron jälkeen ja miksipä ei myös Albertin elämänvaiheista. Kirjassa kuljetaan Zürichin kaduilla ja matkustetaan ympäri Eurooppaa. Olisikin ollut kiinnostavaa, jos kirjassa olisi ollut karttoja selventämässä kulkureittejä.
Kirjan ehdoton vahvuus mielestämme on kirjan tarjoama ajankuva. Naisen asemaa opiskelijana, ystävänä, tieteen tekijänä ja vaimona on kuvattu kiinnostavasti ja uskottavasti. Naisenkin oli mahdollista kouluttautua jo tuolloin vuosisadan vaihteessa. Se edellytti lahjakkuutta, piti pärjätä paremmin kuin miesopiskelijoiden. Ja luonnollisesti perheen varallisuus edesauttoi yliopiston ovien avautumista. Zürichin kuvauksesta pidimme, Zürich avautui kiinnostavana ja merkittävänä kulttuurisena yliopistokaupunkina.
Keskustelimme myös kirjan kannesta. Eräälle lukijalle kannen kuva toi mieleen Rudolf Koivun Lumikuningattaren. Kansi ei mielestämme kuvaa kirjan sisältöä eikä kuva orvon ja yksinäisen oloisesta naisesta houkuttele tarttumaan kirjaan. Tuskin valitsisimme tätä kirjaa kirjastosta kannen perusteella.
Usein faktojen juottaminen fiktioon antaa kirjalle uskottavuutta, kuten tämänkin kirjan kohdalla. Kirjailija on ammentanut faktatietonsa aviopuolisoiden välisestä kirjeenvaihdosta. Suomessa on lähivuosina ilmestynyt useitakin todella tasokkaita fiktiivisiä teoksia todellisista henkilöistä. Tutuiksi ovat tulleet mm. Sylvi Kekkonen, Aino Sibelius, Minna Canth ja Wivi Lönn. Benedict kirjoittaa kiinnostavasti ja sujuvasti. Tekstiä on helppo lukea ja plussana pidimme myös sitä, että kirjan tarina etenee yksinkertaisen kronologisesti. Oli mukava aloittaa lukupiiri tällaisella kevyehköllä, mutta ajattelemisen aihetta antavalla kirjalla. Voimme yhtyä Library Journalin arvioon, että Rouva Einstein on "intiimi ja kiehtova historiallinen romaani."
Kiitos Raija, kun saimme kokoontua kauniissa kodissasi. Ensi kerralla lokakuun 13. päivä lukupiirimme kokoontuu Salmen luona.
 |
| Mileva Marić ja Albert Einstein (Wikipedia) |
Hieno kirja, josta tykkäsin tosi paljon. Aika oli sellaista, että naiset jäivät miesten varjoon, vaikka olisivat olleet miten älykkäitä tahansa.
VastaaPoistaTykkään myös kirjan kansikuvasta. Ajattelin, että siinä nuori tyttönen oli yksin aloittamassa yliopisto-opintojaan ilman kenenkään tukea ja turvaa. Valitettavasti herra Einstein bongasi tämän älykkään tytön.
Kiva kuulla, että sinäkin tykkäsit tästä. On hyvää ajankuvaa.
PoistaMinäkään en ollut kuullut Milevasta. Minulle oli onnellinen yhteensattuma, että luitte Raumalla juuri tämän kirjan, sillä olin ladannut sen padilleni iltalukemiseksi. En ole vielä aloittanut, mutta odotan jo iltaa päästäkseni aloittamaan
VastaaPoistaKiva! Kerrohan mitä tykkäät tästä.
Poista