Matkalukemisena John Grishamin Tilinteko

John Grisham: Tilinteko. WSOY. 2019. Englanninkielinen alkuteos The Reckoning. Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Päällys: Martti Ruokonen. 471 sivua.

Omasta hyllystä

"Uteliaisuus oli tarttunut koko Fordin piirikuntaan, ja yhdeksään mennessä saliin oli ahtautunut kymmeniä kansalaisia, jotka halusivat nähdä vilaukselta Pete Banningin. Toimittajia oli tullut useista sanomalehdistä, yksi niinkin kaukaa kuin Atlantasta. Paikalla oli paljon metodisteja, nyt tiukasti Banningin vastaista väkeä, joka oli kokoontunut samalle laidalle syyttäjän pöydän taakse." (s. 53)

John Grishamin Tilinteko oli minulla matkalukemisena Afrikan matkallamme. Valitsin kirjan lukemiseksi paluumatkalle, ja siihen 30 tuntiseen lentomatkaan tämä kiinnostava kirja sopikin erittäin hyvin. 

Tilinteko vie lukijan 1940-luvun Clantonin kylään Mississipin osavaltioon. Kirja koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa Tappaminen lähdetään liikkeelle ihan kirjaimellisesti tappamisesta, kuten otsikko lupaa. Toinen maailmansota on ohitse ja Pete Banning on palannut sodasta kotikyläänsä Clantoniin juhlittuna sankarina. Mutta läheiset huomaavat, että Pete ei ole ennallaan. Jotakin on tapahtunut sodan aikana, mutta siitä Pete ei halua puhua. Sen sijaan Peten toiminta ihmetyttää. Ensin, toukokuussa 1946, hän passittaa vaimonsa Lizan mielisairaalaan ja sitten lokakuussa 1946 tapahtuu jotakin vielä rajumpaa. Pete murhaa Dexter Bellin, Clantonin metodistikirkon pastorin. Miksi tämä mallikelpoinen clantonilainen tekee tällaisen teon? Sitä ihmettelevät kaikki. Jostakin toisesta kyläläisestä sellaista voisi vaikka uskoakin, mutta se, että tämä maineikas sotasankari, maanviljelijä, isä, naapuri ja metodistikirkon uskollinen jäsen tekee tällaisen järjettömän teon, on kaikkien mielestä täysin käsittämätöntä. Teolle kaivataan selitystä, mutta Pete pysyy hiljaa.  

"Minulla ei ole mitään sanottavaa." (s. 33)

Pete on ilmoittanut Joelille ja Stellalle, collegessa opiskeleville lapsilleen, etteivät he saa tulla Clantoniin. Hän määrää, että lapset eivät saa tavata isäänsä, samoin hän kieltää lastensa vierailut äidin luo mielisairaalaan. Maatila pysyy vielä pystyssä, kun sitä hoitaa palkatun työnjohdon ohella Peten sisko Florry, joka muutenkin omistaa puolet tilasta. Peten asianajajana toimii maineikas John Wilbanks. Hänen asemansa käy tukalaksi, koska Pete ei suostu yhteistyöhön. "Päällisin puolin tämä tapaus näyttää kylmäveriseltä murhalta. Anna minulle jotakin, minkä pohjalta toimia. Tottahan sinulla on motiivi." (s. 33) Mutta Petellä ei ole mitään sanottavaa. Jutun edetessä Pete ei anna asianajajalle edes valituslupaa. Peten asemaa ei paranna sekään, että hän on hoitanut tilan jakamisen jo ennen pastorin ampumista. Kuolleen pastorin vaimo "ystävineen" haluaa saada osansa Peten rahoista.  

"Takaumat, painajaiset ja kauhut eivät koskaan häipyisi." (s. 297)

Toinen luku Luutarha antaa ymmärrystä Peten sodassa koettuihin traumoihin. Palataan ajassa taaksepäin aina vuoteen 1925. Silloin 22-vuotias Pete oli juuri valmistunut maanpuolustuskorkeakoulusta West Pointista. Tanssiaisissa hän tapasi tulevan vaimonsa Lizan, tytöistä kauneimman. Sitten Pete siirtyi hoitamaan maatilaansa, kunnes vuonna 1941 tuli kutsu sotimaan. Ratsuväkirykmentin mukana Pete matkaa taistelemaan Filippiineille. Kirjan totuuspohjaiset taistelutilanteet ovat melkoista luettavaa. Pete joutuu mukaan julmalle Bataanin kuolemanmarssille. Näiden kokemusten jälkeen "Pete kävi läpi helvettiä, mutta ei koskaan sanonut siitä sanaakaan." (s. 459) 

"Pysyköön totuus haudattuna siellä, Vanhassa plataanissa." (s. 468)

Kolmannessa osiossa Petos kuvataan oikeudenkäyntien jälkeistä aikaa. Joelille ja Stellalle selviää moni asia heidän vanhempiensa avioliitosta. Yllättävää loppuratkaisua lukija joutuu odottamaan ihan viimeisille sivuille saakka.

Grisham on tuottelias kirjailija. Hänen teoksiaan on suomennettu kolmisenkymmentä. Olen pitänyt useimmista Grishamin kirjoista. Tilinteko on mielestäni parhaimpien joukossa, se on syvällisempi ja kunnianhimoisempi kuin monet hänen aiemmista trillereistään. Grishamin vahvuutena ovat aina olleet oikeussalikuvaukset. Ne ovat kiinnostavia tässäkin kirjassa, mutta tämän kirjan erityinen vahvuus on vuoden 1942 julman Bataanin kuolemanmarssin kuvaus. Grisham tietää, kuinka kerrotaan tarina, jossa on mukana murhamysteeri, oikeussalidraama, perhetarina ja sotakärsimykset. Vaikka juonikuvioita on paljon, kirjan vauhti on maltillinen. Peten tarina on mielenkiintoinen arvoitus, jonka palaset loksahtelevat paikalleen vasta kirjan lopussa. 

Clanton, Mississippi, on fiktiivinen kaupunki Yhdysvalloissa ja toimii monien Grishamin kirjojen tapahtumaympäristönä. Nimen taustalla on Jacksonin kaksi lähiötä: Clinton ja Canton. 

Kirjan on luettu myös Mummo matkalla -blogissa. 
Kirjalla osallistun Jokken Rauhan haasteeseen ja Main Kirjahyllyn aarteet 2 -haasteeseen.