tiistai 2. huhtikuuta 2019

Kirja Pohjois-Karjalan mielenkiintoisista arkkitehtuurikohteista



Samu Aarnio, Suonna Kononen & Pekka Piiparinen: Pohjois-Karjalan arkkitehtuuriopas. 2018. Sanomalehti Karjalainen. 334 sivua.

Kävin tutustumassa Arkkitehtuuri Pohjois-Karjalassa -näyttelyyn Carelicumin Hilma-museossa. Ihastuin! Oli ilo nähdä, miten viehättävää ja maineikastakin arkkitehtuuria Pohjois-Karjalassa on. Maakunnasta löytyy mm. Eliel Saarisen, Lars Sonckin, Alvar Aallon ja Viljo Revellin töitä. Näyttelyssä vierähti pari tuntia ihan huomaamatta. Näyttelyn toteutus valokuvineen ja pienoismallineen saa ison kiitoksen. Videoteos täydentää mainiolla tavalla kokonaisuutta.

Sanomalehti Karjalaisessa julkaistiin vuosina 2017-2018 Rakennuksia-juttusarja, jonka pohjalta muotoilija Samu Aarnio, Karjalaisen kulttuuritoimittaja Suonna Kononen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maankäyttöasiantuntija Pekka Piiparinen kirjoittivat kirjan, jossa esitellään maakunnan mielenkiintoisimmat arkkitehtuurikohteet. Kirjan rakenne on jämäkkä ja toimiva. Ensin on lyhyt katsaus Pohjois-Karjalan arkkitehtuurin historiaan, sitten tarkastellaan kaupunkien ja taajamien keskusalueita sekä rautatieverkon tuottamaa rakennuskantaa 1800-luvun lopulta alkaen. Kirjan pääpaino on paikkakuntakohtaisessa arkkitehtuurin tarkastelussa. Tällä hetkellä maakunnassa on viisi kaupunkia: Joensuu, Lieksa, Nurmes, Outokumpu ja Kitee. Vuoteen 1973 asti Joensuu oli maakunnan ainoa kaupunki. Kuntia maakunnassa on 13. Asukasluku vuoden 2017 lopussa oli noin 163 000 asukasta. 

Pohjois-Karjalan rakennuskanta on melko nuorta verrattuna moneen muuhun maakuntaan. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta. Kuitenkin täältä on löydettävissä kaikki merkittävät arkkitehtoniset tyylisuuntaukset. 

Suurimman huomion kirjassa saa luonnollisesti Joensuu maakunnan suurimpana paikkakuntana. Rakennukset esitellään kaupunginosittain. Kirja kertoo rakennuksista perustiedot, historian ja tyylisuunnan. Vaikka Joensuu säilyi puukaupunkina aina 1950- ja 1960 -luvuille saakka, löytyy kaupungista aiemmilta vuosilta merkittäviä rakennuksia. Valitsemani kuvat ovat omia suosikkikohteitani, eivätkä mitenkään pyri edustamaan läpileikkausta maakunnan arkkitehtuurista. Kuvat ovat itse ottamiani.


Joensuun kaunis kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema. Kaupungintalo vihittiin käyttöön 1914. Mielenkiintoista on, että rakennustoimikunta valitsi 18 ehdotuksesta helpoiten ja edullisimmin toteutettavan vaihtoehdon. Tosin alkuperäistä suunnitelmaa sitten muutettiin, mm. lisäämällä kaupungintaloon torni. Samanaikaisesti Saarinen suunnitteli myös Helsingin rautatieasemaa ja Lahden kaupungintaloa.


Nykyinen taidemuseon rakennus valmistui v. 1894 Theodor Deckerin suunnittelemana. Aiemmin rakennuksessa toimi klassinen lyseo. Rakennus edustaa uusrenessanssityyliä.

Tyttökoulu valmistui vuonna 1913. Suunnittelijana oli Magnus Schjerfbeck. Hän oli taiteilija Helene Schjerfbeckin veli. Rakennuksessa on sekä jugendin että gotiikan aiheita. Nykyisin rakennus on konservatorion käytössä.


Joensuussa on säilynyt vain kaksi puutalokorttelia, eikä yhtenäisiä puutalokortteleita ole lainkaan. Yhteensä vanhoja puutaloja Rantakadun ja Torikadun alueella on 14. 

 
Pyhän Nikolauksen kirkko valmistui G. F Karpoffin suunnittelemana v. 1888. Kirkko edustaa uusrenessanssia.

Joensuun evankelisluterilaisen kirkon suunnitteli Josef Stenbäck. Kirkko valmistui v. 1903. Tyyliltään se on sekoitus jugendia ja uusgotiikkaa. Ortodoksisen ja evankelisluterilaisen kirkon väliin jää ruutukaavan halkaiseva katu, joka nimettiin Nikolainkaduksi, sittemmin Kirkkokaduksi.
Vuodet 1936-1938 olivat vilkkaita rakennustoiminnan vuosia Joensuussa. Sanomalehti Karjalainen uutisoikin kivitalojen rakentamista näin: "Joensuulle luodaan ameriikkalaisella vauhdilla 'uusia kasvoja'". Teräskulma, joka tunnetaan myös Pielishovin nimellä, oli Joensuun suurin kivitalo, joka valmistui v. 1939 Martta Martikainen-Ypyän ja Ragnar Ypyän suunnittelemana.

Aittarannan ja Penttilänrannan rakentaminen aloitettiin 2000-luvun alussa. Nyt alueet ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi ja edustavat urbaania rakentamista.


Ylisoutajan silta yhdistää Penttilän kevyenliikenteen ruutukaavakeskustaan. 134-metrisen sillan suunnitteli WSP Finland Oy. Taustalla valmistuu 14-kerroksinen puukerrostalo opiskelija-asunnoksi. Valmistuessaan se on Suomen korkein puukerrostalo. 

Tukinuitto on maassamme ja myös Pohjois-Karjalassa vuosisatainen kansallinen perinne. Tällaisen nostalgisen näyn voi nähdä vielä Joensuussa. Tukinuittoa kesältä 2018.
Ravintola Parppeinpirtti Ilomantsissa Parppeinvaaran laella valmistui v. 1992 Aulis Kalman suunnittelemana.
Taistelijan talon näyttelyssä Ilomantsissa voi tutustua toisen maailmansodan taisteluihin Ilomantsissa. Pohjois-Karjalan suurimmat taistelut jatkosodassa sodittiin Ilomantsissa. Lähes 500 ilomantsilaista sai surmansa taisteluissa.

Viinijärvellä Liperissä on viime vuosisadan lopulla toiminut itsenäinen Taipaleen kreikkalaiskatolinen kunta. Nimi Taipale vaihtui Viinijärveksi 1920-luvulla. Viinijärven ortodoksisen kirkon on suunnitellut J. O. Leander ja se valmistui v. 1906.

Liperin evankelisluterilainen kirkko on yksi kolmesta Pohjois-Karjalaan ennen vuotta 1900 valmistuneesta kivikirkosta.  Muiden vanhojen kirkkojen rakennusmateriaali oli puu. Liperin kirkon suunnitteli Georg Theodor Chiewitz, joka on tunnettu useiden suomalaisten kirkkojen suunnittelijana.

Lämmin suositukseni!
Kirjan kirjoittajat kehottavat lukijoita: "Pistäkää opas taskuun, hypätkää pyörän selkään tai autoon ja lähtekää ystävienne kanssa arkkitehtuurimatkalle. Ottakaa rakennuksista kuvia, jakakaa niitä Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä. Arkkitehtuuri antaa hienon halkileikkauksen Pohjois-Karjalan historiaan."

6 kommenttia:

  1. Anneli

    Uljas komia esitys Sinulta!
    Kiitän.
    hj

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kauniita rakennuksia meillä täällä on.

      Poista
  2. Niin paljon rakkaita, ihania paikkoja. Tuli Joensuu-ikävä. Pitää ehkä hankkia tuo kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sinulle tässä on paljonkin tuttuja paikkoja. Uskon, että kirja olisi sinulle mieluisaa luettavaa.

      Poista
  3. Kiitos antoisasta kuvakoosteesta! Vaikuttavia, erityylisiä rakennuksia, joita ihailee mieluusti ja jotenkin aistii, että noilla kaikilla on sielu tarinansa lisäksi. Keväistä viikonloppua peiponlauluineen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Takkutukka. Näin on, kiva on ihailla ja katsella noita kauniita rakennuksia. Kaikkia kauniita rakennuksia ei edes huomaa, tuo kirja auttaa huomioimaan kotikaupungin vähän eri tavalla. Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista