perjantai 7. joulukuuta 2018

Leon Uris kuvaa Kolmiyhteydessä Irlannin kuohuvaa historiaa


Leon Uris: Kolmiyhteys. 1996. Gummerus. Amerikkalainen alkuteosTrinity. Suomentanut Kaija Kauppi. Kannen suunnittelu Jorma Luotio. 841 sivua.

Omasta kirjahyllystä

Olimme alkusyksystä Irlannin kiertomatkalla, joka suuntautui Dubliniin, Kerryyn, Galwayhin, Connemaraan ja Tullamoreen. Pohjois-Irlanti jäi näkemättä. Ihastuimme maahan, sen kauneuteen, sen vihreyteen, ystävällisiin ihmisiin ja kiinnostavaan historiaan. Matkalla jo päätin, että kotona otan lukuprojektiksi Leon Urisin Irlantia käsittelevän suureepoksen Kolmiyhteys.

Upeita maisemia Kerryn kierroksella
Kolmiyhteydessä Leon Uris (1924-2003) paneutuu Irlannin historiaan alkaen 1840-luvun suurista nälkävuosista vuoden 1916 pääsiäiskapinaan asti. Kirja muotoutuu Conor Larkinin ja hänen perheensä ympärille. Isä Tomas on vahva ja ylpeä, äiti Finola pakotetaan ehkäisemään seksuaaliset halunsa kirkon käskystä, lapsia on neljä: Conor, Liam, Dary ja Brigid. Perhe on katolinen. Larkinin perhe on fiktiota, mutta kirjassa kuvattu historian kulku ei ole. Larkineille, kuten muillekin irlantilaisille, 1840-luvun nälänhätä (The Great Hunger)  oli elävä muisto. 

Perunarutto oli totista totta. "Täpötäysistä laareista nousi pistävä haju. Kilty kahmaisi perunoita kouraansa ja katseli niitä puolipimeässä. Perunat litistyivät mustaksi vetiseksi sohjoksi jota valui hänen sormiensa välitse. Kilty kouraisi syvemmältä. Mätiä taas." (s. 73) Nälänhätä oli suuri ja vaikutukset olivat tuhoisat, koska Irlannissa ei juuri muuta kasvatettu kuin perunaa. Alituisen nälän liittolaisena olivat tappavat kulkutaudit. On puhuttu jopa kansanmurhasta, koska Britannia ei tehnyt mitään pelastaakseen kansan, jonka se oli valloittanut; päinvastoin Irlannista vietiin ruokaa Britanniaan.
Irlantilaiset rakastavat värejä
Nälkävuosien seurauksena Irlannin väkiluku putosi 8 miljoonasta 5 miljoonaan. Yksi miljoona kuoli nälkään ja kaksi miljoonaa lähti siirtolaisiksi. Larkinin perheelle heidän 20 hehtaarin maatilansa oli kaikkein tärkeintä mitä maailmassa oli, mutta se ei pystynyt elättämään koko perhettä. Niinpä Liam lähtee siirtolaiseksi Uuteen-Seelantiin ja Dary uhrautuu pappisuralle. Brigid jää kotiin suremaan rakastettunsa menetystä, kun taas Conor lähtee työn hakuun Londonderryyn. Koska työtä ei löydy, hän käyttää aikansa perehtymällä Irlannin historiaan. Conor, monen muun katolisen tavoin, lähtee mukaan kamppailuun itsenäisyyden saavuttamiseksi ja Englannista vapautumiseksi. Perustetaan Irlannin tasavaltalaisveljeskunta IRB (Irish Republican Brotherhood) johtamaan toimintaa ja myöhemmin 1900-luvun alussa uusi Sinn Fein -puolue. 

Dublin on tänä päivänä viehättävä ja viihtyisä kaupunki.
Mukaan kirjaan tulevat Weedit ja Hubblet, jotka edustavat Londonderryn vallassäätyä. He muodostavat avioliitolla sinetöidyn kyynisen liittoutuman. Hubblet ovat tulleet Irlantiin 300 vuotta sitten valloittamaan ja englannistamaan maata. Hubblen suvun vaikuttajana oli mm Sidney 1600-luvulla. "Hän oli Cromwellin mies länsi-Ulsterissa ja siinä ominaisuudessa hän pani toimeen kolme Irlannin historian kuuluinta verilöylyä. Koska katolilaisilla ei ollut varaa maksaa Cromwellin mielettömyyksistä, heidät karkotettiin Shannonjoen länsipuolelle - niin kuin tiedät - ja heidän maitaan varastettiin yli miljoona hehtaaria." (s. 221) Edelleen, "Perimmäisenä tavoitteena, tyrannian huippuna, onkin, että ensin steriloidaan Irlannin kansa ja sitten se muokataan englantilaiseksi..." (s. 598) 

Irlantilaista maalaismaisemaa. Connemaran poneja.
Hubblet ja Weedit hallitsevat kaikkea teollisuutta: laivanvarustamoja, paitatehdasta ja rautateitä. Äärimmäisen tärkeää on pitää protestantit ja katoliset työntekijät mahdollisimman vihamielisissä väleissä. Belfastissa sen sijaan vaikuttaa Skotlannista muuttanut presbyteerinen MacLeodien perhe, joka uhraa elämänsä kiihkeälle uskonnollisuudelle ja kuuliaisuudelle Englannille. Hubblet, Weedit ja MacLeodiet ottavat kaiken irti katolilaisista. Palkat ja tehtaiden työolot ovat kymmenen vuotta Englantia jäljessä, mutta he eivät välitä. "Ikkunoista ei tule valoa, koska ne ovat aina koneiden synnyttämän höyryn peitossa, ja naiset työskentelee paljasjaloin märillä lattioilla kahdentoista tunnin vuoroissa...Ensin melu vaurioittaa heitä, pehmentää jotenkin aivoja ja huonontaa kuuloa. Sitten kosteus hiipii heidän niveliinsä ja tekee ne ryhmyisiksi." (s. 516) Tilanne kärjistyy paitatehtaan tulipaloon, jossa kuolee yli sata katolista.  


Irlannissa on paljon lampaita.
Kolmiyhteys valottaa Irlannin historiaa kolmiyhteyden näkökulmasta. Katolisilla Larkineilla, anglikaanisella Hubblen suvulla ja presbyteerisella MacLeodien suvulla on kaikilla erilainen näkemys Irlannin tulevaisuudesta. Kolmiyhteyttä voi olla sekin, että perspektiivinä on tarkastella Irlantia menneisyyden, silloisen nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Lukija pääsee mukaan Irlannin historian tapahtumiin, kokee, miten häikäilemätön ja epäinhimillinen Britannia on ollut irlantilaisten kohtelussa ja pystyy aistimaan Irlannin todellisen tragedian, tragedian, jota Uris ei halvenna eikä toisaalta myöskään latista, vaan antaa sille sen arvon, joka sille kuuluu. Englantilaisten lisäksi on vielä uskonto, katolinen kirkko, joka saa ihmiset tekemään iljettäviä asioita itselleen ja muille. Kirjan luettua ei tunnu lainkaan ihmeelliseltä, että irlantilaiset, erityisesti vanhempi sukupolvi, vielä tänäkin päivänä sylkäisee, kun tulee puhe englantilaisista. 

Uris oli synnynnäinen tarinankertoja parhaimmasta päästä. Pelkästään hyvillä kirjallisilla taidoilla ei pysty kirjoittamaan 841-sivuista kirjaa, joka pitää otteessaan alusta loppuun. Tosiasiat ovat sanoja, mutta elävän tarinankerrontaidon myötä lukija saa kirjasta ikimuistettavan lukukokemuksen.  Lisäksi tarvitaan henkilöitä, joihin lukija tutustuu ja joihin lukija pystyy samaistumaan. Tähän pystyy Uris tässä teoksessa, samoin kuin monissa juutalaisuutta käsittelevissä kirjoissaan, mm Exoduksessa ja Mila 18:ssa. Kolmiyhteydessä päähenkilö Conor saa osakseen varmasti kaikkien lukijoiden sympatiat. Minuun tekivät vaikutuksen kirjan vahvat naiset, mm Seamusin äiti Mairead, Conorin äiti Finola, lady Caroline, Atty Fitzpatrick ja luonnollisesti Shelley. Nämä henkilöt kulkevat kanssani vielä kauan aikaa. 
Moherin kalliot
Isona plussana kirjassa ovat useat kartat, jotka auttoivat hahmottamaan kirjan tapahtumaympäristöjä ympäri Irlantia. Mieleen jäi myös se, että Conor oli lukenut Kalevalaa, Suomen kansalliseeposta, ja oli kirjoittanut runoja kalevalaiseen runomittaan. Tässä kunnianosoitus Parnellille, tasavaltalaiselle taistelijalle. 
  
Piispoilta sateli / kirousta, / hallitus voihki: / haureutta. / Hänet tuomita tahdottiin. / Hyvettä huusivat myrkkyhuulet, / vaativat uhrausta. 
Parnell on vainaa, / Parnell on vainaa. / Sielu Irlannin on hänen haudassaan. (s. 421)
Irlantilainen kulttuuri on tärkeää. Tässä erään hotellin kirjastohuone, jossa on esillä irlantilaisia kirjailijoita.
Kirjan lukemisen myötä vahvistui halu päästä käymään Pohjois-Irlannissa. Erityisesti Belfast kiinnostaa. 




11 kommenttia:

  1. Kiinnosta kirja, ja hyvä bloggaus. Luin Leon Uriksen Exoduksen ja oli hyvä teos.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jokke. Uskoisin, että pidät tästä kirjasta, koska Exoduskin on ollut mieleinen. Myös Mila 18 on kiinnostava kirja.

    VastaaPoista
  3. Mies sai Kolmiyhteyden lahjaksi joskus viime vuosituhannella ja minäkin luin sen. Postaustasi lukiessani huomasin unohtaneeni joitakin oleellisia kohtia, joista aikoinaan vaikutuin. Nyt tuli hinku lukea kirja uudelleen. Onneksi se on vieläkin kirjahyllyssä. Kiitos Anneli :)
    Hyvää viikonloppua ja toista adventtia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kirja on sinullekin tuttu. Kirja varmasti kestää toisenkin lukemisen, kuten monet muutkin Urisin kirjat. Hyvää toista adventtia myös sinulle.

      Poista
  4. Hieno postaus ja hienot valokuvat! Kolmiyhteys on jäänyt minulle tuntemattomaksi, vaikka noita juutalaiskirjoja olen lukenut, Exoduksen ja Milas 18. Pistänpä korvan taakse sitä hetkeä varten, kun tekee mieli tarttua tiiliskiveen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula. Suosittelen ja uskon, että sinäkin pidät tästä, varsinkin kun muutkin Urisin kirjat ovat olleet mieleisiä.

      Poista
  5. Kiitos mielenkiintoisesta ja kauniisti kuvitetusta postauksestasi sekä Kolmiyhteyden esillenostosta! Exoduksesta eteenpäin tämän laatukirjailijan tuotanto on tuttua, mutta ilman Sinua tämä olisi jäänyt katveeseen.
    Menee ilman muuta lukulistalle. Hyvää sunnuntain jatkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun Kolmiyhteys kiinnostaa. Olen varma, että tästä tulee sinullekin hyvä lukukokemus. Hyvää joulun odotusta!

      Poista
  6. Oih, mikä juttu♥ Osa minusta elää Irlannissa, kaikessa siinä ja tietenkin connemara ponoissa, joista on hurmaava kokemus vuosikymmenien takaa : Nummilla villit connemarat ja minulla yllttäen connemarasiivet♥ Ratsastajana tiesin, että ei mitään hätää. Lumimies sitten jäykisytyi suolapatsaakaksi ennnen kuin tajusi ettei mitään vaaraa:)

    ♥♥

    VastaaPoista
  7. Minulla on tämä kirja täytyy jossain vaiheessa lukea tämä kirja.

    VastaaPoista
  8. Kolmiyhteys ja uskomattoman upea lukukokemus ovat takana ja vielä kertaalleen iso kiitos molemmista! Luin postauksesi nyt uudelleen, eikä tuon paremmin tätä rikassisältöistä mahtiteosta voi avata.
    Olen tismalleen samaa mieltä Uriksen synnynnäisistä tarinankertojan taidoista sieltä parhaasta päästä, minkä kaikki häneltä lukemani teokset todeksi vahvistavat. Aurnkoisia päiviä ja mainioita lukutuokioita Sinulle:)

    VastaaPoista