tiistai 19. joulukuuta 2017

Hanna Ekola: Otan osaa suruusi - lohdutusta suruun




Hanna Ekola: Otan osaa suruusi. Aurinkokustannus. 2014. 79 sivua.

Lainattu ystävältä

Laulajana tunnetuksi tullut Hanna Ekola (s. 1961)  kirjoittaa runoja surusta. Hän tietää, mistä kirjoittaa; hän itse on joutunut luopumaan viidestä läheisestään viimeisen 17 vuoden aikana. Ensin meni äiti, sitten sisko, seuraavaksi veli ja sitten isä. Rankin menetys sattui vuonna 2008, kun Ekolan puoliso Juha Salonen menehtyi keuhkosyöpään. Selviytymiskeinoja on tarvittu, kertoo Ekola. Yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoista on suru, jonka läpikäymiseen tarvitaan runsaasti tilaa ja aikaa. 

Kirjan runot ja tekstit kuvastavat toivoa ja lohdutusta, jaksamista ja luopumista. Tärkeää on muistaa se, että surulla on aikansa ja jokaisen suru on omanlaisensa. Ekola toteaakin, että "vaikka suru voi viedä voimat, on siitä mahdollista saada myös uusia voimavaroja ja viisautta". - Toivottavasti näin on.

                                                       Hanna Ekola

Olen valinnut kirjasta omaa suruani koskettavia runoja - sellaisia jotka ovat kuin omaan suruuni kirjoitettuja. En ole runouden asiantuntija, joten runojen valintaan on vaikuttanut puhtaasti runojen minua puhutteleva sisältö.


Siitä alkoi myös uusi ajanlasku:
aika ennen lähtöäsi ja 
aika lähtösi jälkeen. (s. 7) 

Hän on kuollut. Miten vaikealta
edelleen tuntuu sanoa nuo sanat.
Vieläkin ne takertuvat kurkkuun ja niiden
pääsy huulille satuttaa viiltävänä kipuna. 
Sydämeeni jäi Sinun kokoisesi aukko, joka
nyt alkaa täyttyä muistoilla. (s. 19)

Itku oli varsinkin alussa sittenkin parasta.
Se toi pintaan vanhatkin surut. Niitäkin oli
itkettävä uudelleen. Luopumisen koulussa
läksyt kirjoitetaan kyynelillä. (s. 17)

Kun mietin sitä, ettet ole enää luonani,
sydämeeni sattuu. Silti ajattelen, että Sinun
aikasi täyttyi. Elit kokonaisen elämän. Sinun 
on nyt hyvä olla. Ikävä jäi minun osakseni. (s. 12) 

Olit minulle erityinen.  Olit minulle tärkeä.
Olit minulle rakas. (s. 12)


Rakkaus ei koskaan häviä. Rakastamme sinua aina Krista-lukutoukkamme.
 

 


4 kommenttia:

  1. Jouluun liittyy minulla aina ripaus surua. Joulukirkon yhteydessä viedään kynttilät haudoille, muistellen niitä jouluja, jolloin rakkaat ihmiset olivat vielä luonamme. Valitsemasi Hanna Ekolan runot sopivat minunkin mielialaani. Hyvää joulunaikaa teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että Hanna Ekolan runot sopivat jokaiselle, joka on kokenut surua. Hyvää joulun aikaa myös sinulle Kirsti!

      Poista
  2. Tiesin, että Hanna Ekolan mies oli kuollut, mutta en sitä, että hänellä ollut noin paljon muutakin surua... Hän varmasti osaa kirjoittaa tästä aiheesta koskettavasti. Niin kuin näkee noista lainaamistasi runoistakin. Voimia teille edelleen surunne keskelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Syksyn Lehti! Hyvää joulun aikaa myös sinulle!

      Poista