Marja-Leena Tiainen: Englantilainen aamiainen

 

Marja-Leena Tiainen: Englantilainen aamiainen. Icasos. 2025. Kansi: T. P. Kekäläinen. 237 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Kirjan tapahtumat kerrotaan kahdella aikatasolla. Tapahtumien pääpaino on nykypäivässä eli vuodessa 2023. Osa tapahtumista, jotka antavat pohjaa nykypäivän tapahtumille, sijoittuu 2000-luvun alkuvuosiin.

Kuopiolainen Eeva on 72-vuotias eläkeläinen. Hän on menettänyt rakkaan puolisonsa Eeron, jota Eeva yhä edelleen kaivaten muistelee. Eeva elää arkista ja melko tapahtumaköyhää elämää, mutta onneksi samassa kaupungissa asuvat tytär Hanna ja hänen tyttärensä Anni. Annin ylioppilasjuhlat ovat edessäpäin. Poikaystäväkin on löytynyt. Leevi ei ole kovin sosiaalinen nuori mies eikä juuri kommunikoi Eevan kanssa. Mutta tärkeintä on, Eeva toteaa, että nuoret viihtyvät yhdessä.

Eeroa muistellessaan Eevan ajatukset kulkeutuvat vuoteen 2001, jolloin Eeva ja Eero Madeiran lomalla tapasivat Ronnien ja Sheilan, Sheffieldissä, Pohjois-Englannissa asuvan ihastuttavan pariskunnan. Tapaaminen johti vuosien ystävyyteen ja molemminpuolisiin vierailuihin. Sheila on jäänyt Eevan tavoin leskeksi. 

Kun Sheila kutsuu Eevan vierailulle luokseen Sheffieldiin, Eeva saa houkuteltua tyttärensä Hannan mukaan matkalle. Vierailusta muodostuu käänteentekevä tapahtuma, sillä Hanna paljastaa salaisuuden, jota hän on yksin kantanut liki kaksikymmentä vuotta. Miten salaisuuden paljastaminen otetaan vastaan, sitä Hanna ei voi tietää, mutta varmaa on, että asian esille tulo muuttaa monen ihmisen elämää. 

Marja-Leena Tiainen taitaa lämminhenkisten ja tavallista arkielämää kuvaavien romaaneiden kirjoittamisen. Olen lukenut useita Tiaisen kirjoja, joista parhaiten on jäänyt mieleeni Sydänystäväni Kirsti (Icasos 2020) (linkki). Englantilainen aamiainen on viihdyttävää luettavaa. Tiaisen teksti on kepeää ja helppolukuista, mutta hyvin hallittua. Kirjan juoni on kiinnostava, jopa jännittäväkin. Vahvimmillaan Tiainen on kuvatessaan naisten - Eevan, Sheilan ja Hannan - tuntoja ja mielenliikkeitä. Anniin olisin halunnut tutustua paremmin, samoin Annin poikaystävä Leevi jää melkoiseksi arvoitukseksi.

Olen opiskeluaikojeni jälkeen asunut Kuopiossa. Miten mukava olikaan palata tutuille paikoille, käydä Saaristokaupungissa, ruokailla Isä Camillossa ja käydä ostoksilla Matkuksessa. Kiva oli myös matkata Eevan ja Hannan kanssa Sheffieldiin. 

On hienoa, että meillä Suomessa on myös maakunnallisia kustantamoja, joista yksi on kuopiolainen Icasos. Iso kiitos T. P. Kekäläiselle kauniista kannesta – se suorastaan houkuttelee tarttumaan kirjaan. 

Marja-Leena Tiainen: Saammehan jatkoa kirjalle?