tiistai 25. marraskuuta 2025

Anu Joenpolvi: Lumienkeleitä Rantakylässä

 

Anu Joenpolvi: Lumienkeleitä Rantakylässä. Karisto. 2025. Kannen suunnittelu: Aste Helsinki Oy, Elina Salminen. 171 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Lumienkeleitä Rantakylässä on Anu Joenpolven suositun Rantakylä-sarjan kuudes osa. Minulle tämä sarja on ihan uusi tuttavuus. Lähdin mielelläni Nooran mukaan jouluiseen Rantakylään. 

Nooralla on takanaan avioero Eliaksesta. Kahdentoista vuoden avioliitto kariutui Eliaksen uuteen naissuhteeseen. Noora tiesi, että heidän avioliittonsa ei ollut enää vuosiin toiminut. "...heillä oli ollut aina erilainen lomakohde, eri maisemat, eri ruoat, aina ei välttämättä joulunvietosta tietoakaan." Hylkääminen kirpaisi, mutta pian Noora tunsi ihan uudenlaista vapauden tunnetta. 

Nyt hän rakentaisi erilaisen joulun uudessa ympäristössä. Uusi ympäristö on Rantakylä, ja sieltä Noora oli ostanut Kurkisuon torpan. Kiinteistönvälitysfirmassa Noora oli tajunnut, että tällainen torppa oli ollut jo kauan hänen alitajuinen haaveensa. Torppa, "sininen, kuution mallinen, punatiilikattoinen talo" sijaitsi Rantakylässä keskellä metsää. "Noora kietoutui  kylpytakkiin ja kääräisi pyyhkeen hiusten suojaksi. Saunan ovelta katsottuna torppa näytti tummaa metsää vasten kutsuvalta: keittiössä paloivat valot, kuistin ikkunoilla kynttilälyhdyt."

Ostaessaan torpan Nooran unelmana oli ollut oma yrttitarha. Hän oli jo opiskellut yrttikirjallisuutta. Sitten haave yrttitarhasta laajeni: hän halusi pistää pystyyn oman puodin. Tähän vuodenaikaan se olisi ilman muuta joulupuoti. Noora ideoi myytäviä tuotteita: ainakin itsetehtyä saippuaa, kuivattuja yrttejä, teetä ja toffeeta. Puodin nimi oli selvillä jo alusta alkaen: Joulupuoti Myrtti. 

Noora oli törmännyt kesän lopulla Mikkoon sieniretkellään. Samalla kylällä asuvasta Mikosta on paljon hyötyä arjen askareissa ja mökin ylläpidossa. Ja onhan suhde jo paljon muutakin kuin vain apua lumen auraamisessa. Valitettavaa on, että kaupanpäällisenä tulee Mikon yrmeä, Mikosta mustasukkainen Tellervo-äiti. 

Noora on innostunut avatessaan puodin. Ruuhkaa ei ole, ja Noora joutuukin keksimään uusia tapoja houkutellakseen asiakkaita. Onneksi Nooralla riittää ideoita. Pastel de natasta, portugalilaisesta leivoksesta, tulee suorastaan myyntimenestys. Ja tupsahtaapa kauppaan nuori mies, joka on "hämmentävän komea ja ruskeasilmäinen". Hän on terveystarkastaja Asko. Kun Noora myöhemmin tanssii riehakkaasti Askon kanssa Krouvin pikkujoulussa, hän aistii Mikon mustasukkaisuuden. 

Jätän paljastamatta, miten Nooran rakkausasiat tästä etenevät.

Olipa Lumienkeleitä Rantakylässä mukavaa luettavaa. Jos tästä kirjasta ei tule joulufiilistä, niin ei sitten mistään. Joenpolven kerronta on sujuvaa ja elävää. Tarinaa elävöittävät lukujen osuvat otsikot.  Taisipa minusta tulla Rantakylä-sarjan lukija tämän kirjan myötä. Mietin, miksi kirjailija on nimennyt tapahtumapaikan Rantakyläksi. Ainakin kolme Rantakylää tulee mieleeni. Niistä yhdessä, Joensuun Rantakylässä, olen asunut yli kolmekymmentä vuotta. Mutta kirjan Rantakylä taitaa kyllä olla ihan fiktiota. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti