Åsa Liabäck: Siirtolapuutarhaunelmia

 

Åsa Liabäck: Siirtolapuutarhaunelmia. Karisto. 2025. Ruotsinkielinen alkuteos I hjärtat av Ådala. Suomentanut Tuulia Vihanto. Kannen suunnittelu: Anna Hewitt/Pixelpiraya. 284 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Anna katseli ympärilleen. Yksi Ragnarin ikkunoista antoi hänen mökilleen päin, ja Anna näki, miten Ragnar ja Patric joivat kahvia, juttelivat ja naureskelivat. Toisella puolella hän näki Margaretan polvillaan puutarhassa. Kuului hiljaista hyräilyä. Vaikutti siltä, että kaikki olivat tänään hyvällä tuulella - Anna mukaan lukien. Hän antoi katseensa vaeltaa eteenpäin ja pysähtyä Joakimiin, joka makasi viltillä hänen nurmikollaan. Mies oli lähettänyt hänelle viestin toissa päivänä ja kysynyt, voisivatko he nähdä uudelleen. He olivat tavanneet jo samana iltana."

Åsa Liabäckin teos on viihteellinen ja lämminhenkinen kuvaus siirtolapuutarhasta Etelä-Ruotsista. Päähenkilö on 35-vuotias toimittaja Anna. Hän on kokenut eron pitkäaikaisesta miesystävästään Rickardista ja haluaa nyt muuta ajateltavaa. Ikävään auttaa varmasti mökki siirtolapuutarhassa, Anna mietti. Ja niin Anna huomaa pian olevansa pikkuruisen mökin omistaja kauniilla ja siistillä siirtolapuutarha-alueella. Mökit sijaitsevat lähekkäin, joten mitään erakon elämää siirtolapuutarhassa ei voi viettää. Eikä Anna kyllä sellaista elämää ollut halunnutkaan. 

Naapureihin on helppo tutustua. Lempeä yli kahdeksankymppinen Ragnar on Annan ja varmasti myös lukijoiden suosikkihahmo, niin sydämellinen ja välittävä hän on. Sitten on jo keski-iän ylittänyt Margareta, joka löytää uuden rakkauden puutarhayhteisöstä. Ihastuttava 25-vuotias Stephanie ei oikein sovi eläkeläisten puutarhayhteisöön. "Tyttö ei voinut olla sataaviittäkymmentä senttiä pidempi. Hiukset olivat melko lyhyet - tukka oli lähes kokonaan ajeltu pään oikealta puolelta, ja loput hiukset, jotka olivat korpinmustat ja pörröiset, ulottuivat olkapäälle." Pian Stephanie huomaa viihtyvänsä puutarha-alueella erityisesti Ragnarin kanssa.

Kirjan tunnelma on rauhallinen ja harmoninen. Liabäck kuvaa kauniisti ja humoristisesti kesäpäivien viettoa siirtolapuutarhassa. Keskiössä ovat siirtolapuutarhan asukkaat arkipäivän ongelmineen, iloineen ja suruineen. Vaikka asukkaiden välillä on pieniä konflikteja ja riitojakin, ne saadaan nopeasti selvitetyiksi. Mutta onhan selvää, että kaikissa yhteisöissä on joku, joka jurraa vastaan yhteisesti sovittuja periaatteita tai katsoo kateellisena muiden iloista yhdessäoloa. Tässä yhteisössä se on kahvilaa pyörittävä ja puutarhapoliisia esittävä Rigmor. 

Mitään suuria kaaria juonessa ei ole, mutta ei tarvitsekaan olla. Jännitystä tuovat sentään Annan miessuhteet. Taustalla on ero Rickardista ja siirtolapuutarhassa hän tapaa vanhan poikaystävänsä Joakimin. Ja sitten vielä Ragnarin luona asustaa tämän komea ja kiinnostava lapsenlapsi Patric. 

Parhainta mahdollista luettavaa kesäpäiviin! Lämmin suositukseni tälle mainiolle feelgood-romaanille. Tarinassa on lämpöä, yhteisöllisyyttä, ystävyyttä yli sukupolvien ja myös hieman juonittelua. Ja siirtolapuutarhassa oli juuri niin lämmintä kuin on Suomessakin ollut jo pari viikkoa. Siirtolapuutarhaunelmia on Åsa Liabäckin Ådala-kirjasarjan ensimmäinen osa.