Tiina Martikainen: Verijäljet

 

Tiina Martikainen: Verijäljet. Otava. 2025. Kansi Mika Tuominen. 348 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Pidin paljon Martikaisen edellisestä Ruuti-dekkarista (Otava 2023). Hienoa, että Miran työpari, pelkäämätön saksanpaimenkoira Ruuti on jälleen mukana uudessa kirjassa. 

Ruuti pääsee rikosylikonstaapeli Mira Tulenheimon kanssa jälleen tositoimiin, kun sammattilaisen Oravanpesän leirikeskuksen rannasta löytyy huivilla kuristettu nainen. "Naista lyötiin tylpällä esineellä tai hän kaatui, ja sitten häntä vedettiin portaita pitkin." Pian saadaan selville, että uhri on 35-vuotias Linda Rantala. Läheisten haastattelu aloitetaan välittömästi. Kun Antti Korhonen ja Mira ovat haastattelemassa Lindan poikaystävää Teroa, Miran puhelin soi. Rikoskomissario Niilo Komsi ilmoittaa: "Linda ei jäänyt ainoaksi. Sammatista, Elämännokan leirikeskuksesta on löytynyt naisen kroppa. Kuristettu kuten Lindakin. Nyt on piru merrassa." Uhri on Heini Turunen, perheenäiti. 

Ruuti saa tehtäväksi tutkia maastoa. Ruuti ohjataan pöydällä makaavan Heini Turusen ruumiin luo. Siitä Ruuti saa hajun. "Ruutilla tuntui olevan kiire. Se juoksi nelikulmaiseen hirsikatokseen ja pysähtyi grillin ääreen. Sitten se nuuhkutti nopeasti tulisijan reunaa, raapi sen kylkeä ja alkoi haukkua. Mira ohjasi koiran istumaan. Paikka paljasti sen minkä hän oli aavistanut. Grillissä oli poltettu puita ja hiilten seasta löytyi kangasriekaleita. Murhaaja toisti samaa kuviota."  

Tutkinnassa käy ilmi, että molemmat uhrit oli huumattu. Aine oli myrkkysieni. Poliisi tekee kaikkensa, että tutkinta edistyisi, eikä lehdistö saisi tietoa tapauksista. Molemmat uhrit ovat olleet aikoinaan partiossa. Olisiko siinä jokin johtolanka rikoksiin? Vai onko vielä tulossa uusia uhreja?

Selkeä rakenne ja koukuttava juoni ovat minulle tärkeitä elementtejä rikosromaaneissa. Verijäljet on hyvä dekkari. Kiinnostava juoni piti minut otteessaan alusta loppuun saakka. Olen varma, että loppuratkaisua kukaan lukija ei osaa ennakoida. Jokaisen luvun alussa on murhaajan ajatuksia tekemistään rikoksista. 

"Kun elämänne sammuu,
minä olen liekeissä."

Kirjaa on helppo lukea, rakenne on selkeä tapahtumien edetessä viikonpäivittäin. Kirjoittajana Martikainen on kehittynyt kirja kirjalta. On ilo nähdä, että suomalaisten naisdekkaristien taso on koko ajan nousussa. Yksi kärkinimistä on Tiina Martikainen.

Pidän Mirasta, hän on lunastunut paikkansa tutkintaryhmän vetäjänä, vaikkakin Antti vielä yrittää vängätä vastaan. Työroolin Mira vetää upeasti, mutta yksityiselämässä yhteiselo Marcuksen kanssa ei ole aivan ongelmatonta. Toivottavasti pääsemme vielä uudelle matkalle ihanan Ruutin kanssa.