Mira Kreivilä: Niin kuin se minussa on. WSOY. 2025. Päällys Martti Ruokonen. 326 sivua.
Arvostelukappale kustantajalta
Mira Kreivilän esikoisteos Niin kuin se minussa on fiktiivinen tarina pohjautuen todellisiin henkilöihin ja todellisiin tapahtumiin. Kirjan päähenkilö ja minä-kertoja on Sabina Spielrein (1885-1942), jonka perhe asui Rostov-na-Donussa Venäjän keisarikunnassa. Perhe oli juutalainen. Sittemmin Sabinasta tuli lääkäri ja yksi ensimmäisistä naispsykoanalyytikoista. Toinen päähenkilöistä on sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung (1875-1961).
Sabinan perheessä on viisi sisarusta. Isä on ankara ja lapsia kovakouraisesti kurittava. Kun isä on pieksänyt lapsen, lapsen on sen jälkeen suudeltava isän kättä. Liittyikö isään muutakin ahdistavaa, jää arvailujen varaan. Sabina kertoo myöhemmin Jungille olleensa täysin alistunut ja tunsi, että isän lyömisten jälkeen ainoa, mitä hän pystyi tekemään, oli masturbointi. Sitten Sabinan kuusivuotias sisar kuolee. Herkkänä lapsena Sabina kärsii isän väkivaltaisuudesta, mutta siskon kuolema on hänelle liikaa. Jotenkin huonoa oloa täytyy purkaa. "Kiiruhdin salonkiin, missä olivat kauneimmat astiamme. Sieltä löysin teekupit, samaa sarjaa, kuusi kappaletta, ruusukuviot; ja ne minä heitin päin seinää niin kovaa kuin pystyin, voimieni takaa, ja hengästyneenä katsoin hävitystä."
Perhe toimittaa Sabinan Burghölzlin psykiatriselle klinikalle Sveitsiin. On vuosi 1904 ja Sabina on 18-vuotias. Sairaalassa 29-vuotiaasta Carl Jungista tulee Sabinan lääkäri. Jung haluaa tervehdyttää Sabinan uusilla psykiatrisilla hoitomenetelmillä. Jung uskoo keskusteluun ja sana-assosiaatioihin, joista onkin kirjassa useita esimerkkejä. "Ja niin, hitaasti, hapuillen, minä aloin puhua, ja myöhemmin kertoa." Lähes päivittäin Sabinalla ja Jungilla on monen tunnin keskusteluja, jolloin pikku hiljaa valottuvat Sabinan lapsuus ja isän väkivaltaisuus. Jung tekee koko ajan muistiinpanoja. "Potilaalla pakonomaista itkun ja naurun vuorottelua. Paljon tic-oireita; pyörittää päätään, työntää kieltään ulos, raajat nykivät." Sulfonaalia tarvitaan vaikeina aikoina.
Psykiatria ottaa 1900-luvun alkupuolella suuria edistysaskeleita. Psykoanalyysia kehitettiin monin tavoin. Suuri edistysaskel oli Sigmund Freudin Unien tulkinta, joka oli ilmestynyt muutama vuosi aiemmin. Skitsofreniaa oli kutsuttu varhaisdementiaksi, kunnes Burghölzlin psykiatrisen klinikan ylilääkäri Eugen Bleuler esitti, että sairaudesta alettaisiin käyttää nimitystä skitsofrenia. Myös Jungin keskusteluun pohjaava psykoanalyysi oli uutta. "Keskustelua, enkelit hokivat minulle, pelkkää keskustelua. Puhetta. Pelkkiä sanoja. Voit kertoa hänelle ihan mitä vain, ihan mitä vain." Sabinan oikeudet ovat rajattuja, ei vieraita, ei kotiin kirjoittamista, ei yhteyksiä muihin potilaisiin. Huoneessaan hän lukee lääketieteellistä kirjallisuutta, jota ylilääkäri lainaa hänelle.
Ajan mittaan Sabina rentoutuu ja huomaa viihtyvänsä lääkärinsä seurassa. Eikä tunne ole yksipuolinen. Romanttinen jännite syntyy potilaan ja lääkärin välille. Tapaamisista tulee intiimejä, ja Jung on alati Sabinan ajatuksissa.
Sabina pääsee pois sairaalasta ja hänestä tulee Zürichin yliopiston psykiatrian opiskelija.Yhdessäolo Jungin kanssa jatkuu kunnes Jung yllättäen päättää suhteen. Sabinan maailma särkyy. Sittemmin hän matkustaa kotiinsa ja menee naimisiin lapsuudenystävänsä Pavelin kanssa.
Kirjassa on kiinnostava rakenne. Kirja koostuu neljästä osiosta, joista jokaisen aloittaa kuvaus vuodesta 1942, jolloin saksalaiset teloittivat Rostovissa 27 000 juutalaista. Heidän joukossaan oli Sabina ja kaksi hänen tytärtään.
Kirjailijan jälkisanoista käy ilmi, että kirjassa käytetyt materiaalit ovat alkuperäisiä. Monelle lukijalle Sabinan ja Jungin suhde on varmasti tuttu, koska suhdetta on käsitelty useissa kirjoissa ja elokuvissa. Kreivilän taidokkaan ja sujuvan kielen ansiosta kirjaa on mielenkiintoista lukea, vaikka juoni olisikin entuudestaan tuttu. Yksityiskohtaisia kuvauksia Sabinan unista on runsaasti, hieman liikaakin. Ehkä kirjailija halusi linkittää Sabinan unet psykoanalyysin kehityskaareen eli Freudin unitulkintoihin.
Toivottavasti kuulemme lisää tästä lupaavasta esikoiskirjailijasta.
Kiinnostava kirja. Mielenterveys on tärkeä aihepiiri.
VastaaPoistaTämä on todellakin kiinnostava kirja. Ajankuva on hyvää, samoin henkilöt ovat hyvin kuvattuja.
Poista