Samuli Putro on yksi Suomen menestyneimmistä muusikoista. Hänet muistetaan Zen Café -yhtyeen keulahahmona, sittemmin Putro lähti soolouralle. Putro on koskettanut ja itkettänyt kuulijoitaan, minua mukaan lukien. Koskettavia kappaleita on paljon, vaikkapa Elämä on juhla, Saaressa on aina sunnuntai, Olet puolisoni nyt, Tee minusta ihminen ja Ikävä mummoa, muutamia mainitakseni. Putron tekstit ovat oivaltavia ja käsittelevät hyvin arkisia asioita.
Tämän arvostamani muusikon omaelämäkerrallinen teos kiinnosti. Vaikkakin täytyy kyllä myöntää, että kirjan nimi hieman kummastutti. Miksi vain miehet? Miksi ei myös naiset tai vain naiset? Terapiaistunnotkaan eivät juuri lisänneet kirjan kiinnostavuutta.
Kirjan miehiä on kahdeksan: Kirjoittaja, Isä, Ohjaaja, Poika, Pomo, Jätkä, Uusi kaveri ja Kiltti mies. Mutta ei kirja kuvaa vain heitä, vaan kuvauksen kohteena ovat myös Putron tärkeimmät naissuhteet, joita suodatetaan miessuhteiden kautta. Terapiaistunnot kulkevat punaisena lankana läpi kirjan.
Ensimmäinen kirjan miehistä on boheemi kirjoittaja, joka liittyy vaaleatukkaisen naisen ja Putron eroon. Tätä miessuhdetta Putro kuvaa laveasti, varmaankin ero naisesta otti koville. Rankkaa eroa Putro halusi käydä läpi terapeutin kanssa. Terapeutin valinta tuotti vaikeuksia. Kolmesta ehdokkaasta Putro valitsi tiukan oloisen naisen. "Tämä nainen antoi itsestään tarkan ja älykkään kuvan. Hän toi mieleeni ankaran mutta reilun saksanopettajani lukiosta. Ei kivoimman tyypin, silti suosikkini."
Terapeutin kehotuksesta katse kääntyy isään. "Tää on aikamoinen klisee, mutta mun pitäis tietää jotain sun lapsuudesta ja vanhemmista. Isästä ainakin nyt aluksi." Putro on viettänyt lapsuutensa pienessä tehdaskaupungissa, Raahessa. Isä harrasti valokuvausta ja musiikkia. Rakkaus musiikkia kohtaan juurtui Putroon jo nuorena. Ateisti-isän harmiksi poika kävi seurakunnan tilaisuuksissa. "Minulle se oli tietysti eräänlainen kapinan muoto."
Samuli Putro oli nuorena miehenä hyvin epävarma itsestään. Epävarmuuteen liittyen hänellä oli kova hyväksynnän tarve, auktoriteetin hyväksyntää hän oli aina hakenut. Hän oli ihaillut ja samalla pelännyt röyhkeitä ja itsevarmoja miehiä. Yhä edelleen Putro tuntee itsensä kiltiksi pojaksi, joka ei osaa sanoa vastaan. Jos hän ei ymmärrä häneen kohdistuvaa kritiikkiä, hän jää keinottomaksi. "Jos en ymmärrä miten ja mitä minun pitäisi petrata, työni ei kehity. Keskityn epäolennaiseen, auktoriteetin pelkäämiseen tai miellyttämiseen. Vähäinenkin luovuuteni katoaa ja alan poteroitua. En enää tiedä kuka olen."
Ohjaaja, Pomo, Jätkä, Uusi kaveri ja Kiltti mies liittyvät Putron työhön, musiikin tekemiseen. On hyviä hetkiä ja on ihan hirvittävän huonoja hetkiä. Suhde elokuvaohjaajaan on intensiivinen ja suhteeseen mahtuu paljon tunteita. "Mies, miehet, kateus, kilpailullisuus, vertailu, mustasukkaisuus, konfliktit, harkinta ja kontrollissa olemisen tarve." Pomon kanssa yhteistyö alkoi hyvin, suorastaan loistavasti, mutta sitä kesti vain aikansa. Kesti kauan ennen kuin Putro sai lopetetuksi yhteistyön. Jätkän kanssa Putro reissasi Berliiniin tekemään demoja. Uusi kaveri oli loistava kaveri raittiina. Kiltti mies tuotti Putron ensimmäisen soololevyn.
Poika on Putron vanhin kaveri ja myös paras ystävä. "Hän ei vaadi minulta juuri mitään. Ainoastaan sen, että tunnustan ystävyytemme. Ainoastaan sen, etten salaa häneltä murheitani." Kirja saa lempeän lopun: Putro on löytänyt turvapaikan.
Kirja on kiinnostava lukukokemus. Putron elävää ja oivaltavaa tekstiä on ilo lukea. On selvää, että 54-vuotiaan miehen elämään on mahtunut paljon, niin kriisejä kuin onnellisiakin hetkiä. Ennen kaikkea siihen on mahtunut paljon työtä. Autofiktiivisen teoksen kirjoittaminen on varmasti vaatinut muusikolta rohkeutta ja päättäväisyyttä, niin avoin ja vilpitön hän on purkaessaan ihmissuhteitaan. Oletettavasti ja toivottavasti kirjan kirjoittaminen on ollut hänelle terapeuttinen kokemuus. Se, millainen lukukokemus kirja on teoksessa kuvatuille miehille, jää arvattavaksi.
Tämän arvostamani muusikon omaelämäkerrallinen teos kiinnosti. Vaikkakin täytyy kyllä myöntää, että kirjan nimi hieman kummastutti. Miksi vain miehet? Miksi ei myös naiset tai vain naiset? Terapiaistunnotkaan eivät juuri lisänneet kirjan kiinnostavuutta.
Kirjan miehiä on kahdeksan: Kirjoittaja, Isä, Ohjaaja, Poika, Pomo, Jätkä, Uusi kaveri ja Kiltti mies. Mutta ei kirja kuvaa vain heitä, vaan kuvauksen kohteena ovat myös Putron tärkeimmät naissuhteet, joita suodatetaan miessuhteiden kautta. Terapiaistunnot kulkevat punaisena lankana läpi kirjan.
Ensimmäinen kirjan miehistä on boheemi kirjoittaja, joka liittyy vaaleatukkaisen naisen ja Putron eroon. Tätä miessuhdetta Putro kuvaa laveasti, varmaankin ero naisesta otti koville. Rankkaa eroa Putro halusi käydä läpi terapeutin kanssa. Terapeutin valinta tuotti vaikeuksia. Kolmesta ehdokkaasta Putro valitsi tiukan oloisen naisen. "Tämä nainen antoi itsestään tarkan ja älykkään kuvan. Hän toi mieleeni ankaran mutta reilun saksanopettajani lukiosta. Ei kivoimman tyypin, silti suosikkini."
Terapeutin kehotuksesta katse kääntyy isään. "Tää on aikamoinen klisee, mutta mun pitäis tietää jotain sun lapsuudesta ja vanhemmista. Isästä ainakin nyt aluksi." Putro on viettänyt lapsuutensa pienessä tehdaskaupungissa, Raahessa. Isä harrasti valokuvausta ja musiikkia. Rakkaus musiikkia kohtaan juurtui Putroon jo nuorena. Ateisti-isän harmiksi poika kävi seurakunnan tilaisuuksissa. "Minulle se oli tietysti eräänlainen kapinan muoto."
Samuli Putro oli nuorena miehenä hyvin epävarma itsestään. Epävarmuuteen liittyen hänellä oli kova hyväksynnän tarve, auktoriteetin hyväksyntää hän oli aina hakenut. Hän oli ihaillut ja samalla pelännyt röyhkeitä ja itsevarmoja miehiä. Yhä edelleen Putro tuntee itsensä kiltiksi pojaksi, joka ei osaa sanoa vastaan. Jos hän ei ymmärrä häneen kohdistuvaa kritiikkiä, hän jää keinottomaksi. "Jos en ymmärrä miten ja mitä minun pitäisi petrata, työni ei kehity. Keskityn epäolennaiseen, auktoriteetin pelkäämiseen tai miellyttämiseen. Vähäinenkin luovuuteni katoaa ja alan poteroitua. En enää tiedä kuka olen."
Ohjaaja, Pomo, Jätkä, Uusi kaveri ja Kiltti mies liittyvät Putron työhön, musiikin tekemiseen. On hyviä hetkiä ja on ihan hirvittävän huonoja hetkiä. Suhde elokuvaohjaajaan on intensiivinen ja suhteeseen mahtuu paljon tunteita. "Mies, miehet, kateus, kilpailullisuus, vertailu, mustasukkaisuus, konfliktit, harkinta ja kontrollissa olemisen tarve." Pomon kanssa yhteistyö alkoi hyvin, suorastaan loistavasti, mutta sitä kesti vain aikansa. Kesti kauan ennen kuin Putro sai lopetetuksi yhteistyön. Jätkän kanssa Putro reissasi Berliiniin tekemään demoja. Uusi kaveri oli loistava kaveri raittiina. Kiltti mies tuotti Putron ensimmäisen soololevyn.
Poika on Putron vanhin kaveri ja myös paras ystävä. "Hän ei vaadi minulta juuri mitään. Ainoastaan sen, että tunnustan ystävyytemme. Ainoastaan sen, etten salaa häneltä murheitani." Kirja saa lempeän lopun: Putro on löytänyt turvapaikan.
Kirja on kiinnostava lukukokemus. Putron elävää ja oivaltavaa tekstiä on ilo lukea. On selvää, että 54-vuotiaan miehen elämään on mahtunut paljon, niin kriisejä kuin onnellisiakin hetkiä. Ennen kaikkea siihen on mahtunut paljon työtä. Autofiktiivisen teoksen kirjoittaminen on varmasti vaatinut muusikolta rohkeutta ja päättäväisyyttä, niin avoin ja vilpitön hän on purkaessaan ihmissuhteitaan. Oletettavasti ja toivottavasti kirjan kirjoittaminen on ollut hänelle terapeuttinen kokemuus. Se, millainen lukukokemus kirja on teoksessa kuvatuille miehille, jää arvattavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti