Adania Shibli: Sivuseikka. Otavan kirjasto. 2024. Arabiankielinen alkuteos Tafṣīl Thānawī. Suomentanut Sampsa Peltonen. 112 sivua.
On vuosi 1949, elokuun 9. päivä. Israelin valtio on juuri perustettu. Uutta valtiota pitää puolustaa, se on määräys ja myös tahto. Eräs sotilasosasto upseerinsa johdolla on turvaamassa maan rajoja Negevin autiomaassa Egyptin rajalla. Useita partioretkiä tehdään päivittäin, vaikkakin alue on hyvin rauhallinen. "Ja sitten taas matkaan, ja seuraavana päivänä uudestaan, aina vain, vaikkei alue toistaiseksi suostunut näyttämään itsestään muuta kuin hiekkamyrskyjä ja pölypilviä, jotka tuntuvat aivan piruuttaan vainoavan heitä, pitävän oikein pilkkanaan."
Upseerin eikä myöskään sotilaiden nimiä mainita, mutta sen sijaan kirjassa kuvataan hyvin yksityiskohtaisesti upseerin toimia. Hän huolehtii hygieniastaan yli-innokkaasti, taistelee hämähäkkejä vastaan ja lääkitsee hyönteisen aiheuttamaa puremaa. Eräällä partiomatkalla sotilaat yllättävät beduiiniperheen. Heidät murhataan, ainoastaan perheen tyttö ja koira säästetään. Kuten arvata saattaa, tyttö joutuu moninkertaisen raiskauksen uhriksi, kunnes lopulta hänet haudataan hiekkaan.
Kirjan toisessa osassa minä-kertojana on nuori palestiinalaisnainen. Naisesta ei kerrota juuri enempää kuin ensimmäisen osan upseeristakaan, ei nimeä eikä juuri muutakaan. Nainen lukee lehdestä uutista, jossa kerrotaan beduiinitytön raiskauksesta ja murhasta. Nainen kiinnostuu tytön kohtalosta, koska artikkelista käy ilmi, että tyttö kuoli päivälleen 25 vuotta ennen kertojan syntymää. Nainen lähtee kotoaan Ramallahista israelilaisalueelle etsimään tapahtumapaikkaa. Eteneminen on hidasta. Tiesulkuja on jatkuvasti, ne hermostuttavat ja myös pelottavat. Tiet ovat mutkaisia ja on alueita, jonne ei saa mennä tai jonne ajoa ei suositella. Onneksi naisella on kartta. Autossa on myös kartta, joka kuvaa maata ennen vuotta 1948. "Tuntuu pelottavalta ajatella, miten israelilaisen kartan keltainen hiekkameri näyttää niellaisseen kaikki ne palestiinalaiskylät, joita tähän toiseen karttaan on merkitty kymmenittäin."
Tässä kaunokirjallisessa teoksessa on vain runsaat sata sivua. Se riittää, ei tarvita yhtään enempää kuvaamaan, mitä vallalla voi tehdä ja mitä miehitys merkitsee arkipäivässä. Vaikka kirjassa ei kerrata Lähi-Idän tilanteen historiaa, menneisyys on läsnä kirjan tapahtumissa. Tapahtumien kuvaus on tarkkaa ja yksityiskohtaista, jokaisella yksityiskohdalla on merkityksensä, vaikka ne saattavatkin olla kokonaisuuden kannalta sivuseikkoja.
Arabian kielestä kirjan kääntänyt Sampsa Peltonen on onnistunut hienosti. Kirja oli National Book Award- sekä International Booker Prize -finalisti. Adania Shibli oli Suomessa Helsinki Lit-tapahtumassa keväällä 2024.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti