torstai 6. toukokuuta 2021

Grishamin Oikeuden vartijat on kannanotto amerikkalaista oikeuslaitosta vastaan

 

John Grisham: Oikeuden vartijat. WSOY. 2020. Englanninkielinen alkuteos The Guardians. Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Päällys Martti Ruokonen. 351 sivua.

Omasta hyllystä

"Puolustus esitti alibin. Nainen nimeltä Valerie Cooper kertoi, että Quincy oli murhan tapahtuma-aikana ollut hänen luonaan. Hän oli yksinhuoltaja, joka asui Hernandossa, tunnin matkan päässä Seabrookista etelään. Hän oli tavannut Quincyn baarissa, ja heille oli kehkeytynyt katkonainen romanssi. Hän väitti olevansa varma, että Quincy oli ollut hänen luonaan, mutta oli todistajanaitiossa pelokas eikä esiintynyt uskottavasti. Kun syyttäjä otti puheeksi huumetuomion, Valerie murtui." (s. 43)

Floridassa Seabrookin pikkukaupungissa nuori valkoinen lakimies Keith Russo ammuttiin. Vaikka todistajia ei ollut, poliisi kuitenkin pidätti Quincy Millerin, nuoren mustan miehen. Oli kyllä totta, että avioeroa hakiessaan Miller oli tuohtunut Russon toimintatapoihin, mutta murhan aikana hänellä oli pitävä alibi. Mutta niin kävi, että ostettujen todistajien avulla poliisi junaili Millerin syylliseksi, ja Miller sai elinkautisen vankeustuomion. Ei sentään kuolemantuomiota. 

"Otan vanhoja juttuja, joissa tuomitut ovat syyttömiä." (s. 124)

Quincy Miller on istunut vankeudessa 22 vuotta. Hän on kuullut Oikeuden vartijat -järjestöstä, joka on ottanut tehtäväkseen antaa oikeusapua väärin perustein tuomituille vangeille. Järjestössä on neljä työntekijää, Vicky, Mazy, Frankie ja Cullen. Järjestön ensimmäinen syyttömänä vapautettu vanki on Frankie, joka oli istunut vankilassa 14 vuotta. Sen jälkeen järjestössä oli avattu 18 juttua, joissa oli saatu vapautetuksi seitsemän vankia. Yksi asiakkaista oli teloitettu. "Vasta kahdeksan. Tuhansia muita odottamassa. Työmme ei koskaan lopu, ja vaikka se tosiasia saattaisi näyttää lannistavalta, se on myös erittäin motivoiva." (s. 34) Tällä hetkellä asiakkaita, siis heitä jotka pyritään vapauttamaan, on kuusi.  

Yksi järjestön asianajajista on Cullen Post, kirjan päähenkilö, joka avioeronsa jälkeen kaipasi jotakin uutta elämäänsä. Hän meni pappisseminaariin ja valmistui sieltä 35-vuotiaana. Nyt tämä asianajaja ja episkopaalipappi lähtee puolustamaan Quincy Milleria, koska uskoo oikeudenkäynnin asiakirjojen perusteella, että Miller on syytön. "Sinun täytyy auttaa minua, Post! Tiedät että olen syytön! Et voi vain kävellä täältä ulos ja jättää minua tänne kuolemaan. Olen syytön! Olen syytön, ja sinä jumalauta tiedät sen!" (s. 89) Seuraa tarkka ja kiinnostava kuvaus Quincy Millerin oikeudenkäynnistä. Nuori raivokkaasti päälle käypä Millerin puolustusasianajaja Tyler Townsend oli voimaton, kun syyttäjä toi poliisin lahjomia vasikoita oikeuden eteen.

"Townsend anoi vapauttavaa tuomiota kyyneleet silmissä. Hän ei saanut sitä. Valamiehistö ei hukannut paljon aikaa ennen kuin tuomitsi Quincyn murhasta. Rankaiseminen osoittautui konstikkaammaksi, sillä valamiehistö ei saanut aikaan yksimielistä päätöstä. Viimein, kun oli kaksi päivää väitelty tiiviisti ja kiivaasti, voitti ainoan mustan valamiehen kanta: elinkautinen vankeus ilman mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. 11 valkoista olivat pettyneitä siitä, etteivät pystyneet määräämään kuolemantuomiota." (s. 43) 

Kuten kaikissa aiemmissakin prosesseissa, Quincyn vapauttaminen ei ole yksinkertaista. Siihen tarvitaan taitoa, haastatteluja, neuvottelutaitoa ja ennen kaikkea sinnikkyyttä. Lopulta palaset loksahtavat paikoilleen ja tapahtumat huipentuvat yllättävään Grisham-tyyppiseen loppuratkaisuun. 

"Ja aina sievoisesta palkkiosta." (s. 71)

On kiinnostavaa lukea, millainen bisnes USA:ssa on väärien todistusten junaileminen. Todistajat ja niin kutsutut eri alojen asiantuntijat verkostoituvat poliisien ja syyttäjien kanssa. Rikosoikeudenkäynneissä he toimivat luonnollisesti todistajina syyttäjän puolella. 

"Syyttömät ihmiset." (s. 133)

John Grisham on maailman menestyneimpiä jännityskirjailijoita. Hänen kirjojaan on käännetty 42 kielelle ja myyty lähes 300 miljoonaa kappaletta. Suomennettuja teoksia on yli 30. Oikeuden vartijat on taitavasti kirjoitettu teos, joka vie lukijan täysin mukanaan. Kirjassa oli mukana aikamoisen iso henkilömäärä, ja siksi kestikin jonkin aikaa ennen kuin pääsin juoneen mukaan. Mutta sen jälkeen olin mukana tapahtumissa ihan täysillä. Grisham tarttuu tässäkin kirjassa ajankohtaiseen aiheeseen. Yhdysvalloissa istuu vankiloissa paljon syyttömiä vankeja, joista suuri osa on mustia. 
Kirja onkin syytös sekä hyvin raivokas ja voimakas kannanotto Yhdysvaltojen oikeuslaitoksen eriarvoisuutta ja korruptiota vastaan.

Martti Ruokoselle menee kiitos onnistuneesta kannesta.

Kirja on luettu myös Kuunnellut äänikirjat -blogissa. 

Edellinen Grishamilta suomennettu kirja oli Tilinteko (WSOY 2019). (linkki)

8 kommenttia:

  1. Grishamia en ole koskaan lukenut, ehkä pitäisi kokeilla! Vaikuttaa hyvältä kirjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Grishamin kirjoja on helppo lukea. Ne ovat hyvin kirjoitettuja ja yleensä juoni on sellainen, että se vie kyllä mukanaan. Suosittelen erityisesti niille, joita kiinnostaa amerikkalainen oikeuslaitos.

      Poista
  2. Tämä löytyy miehen kirjoista. Odottakoon kuitenkin aurinkoa ja lämmintä, jolloin voin lukea sitä ulkona lepotuolissa ja leikkiä olevani lomalla. Ilman postaustasi en olisi edes ajatellut lukevani tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun sait vinkin! Kannattaa kyllä lukea, kirja on hyvin kirjoitettu ja aihe on tärkeä sekä ajankohtainen.

      Poista
  3. Minusta kaikki lukemani Grishamin kirjat ovat kriittisiä vallitsevaan oikeudenkäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin varmasti on. Se on ollut hänen lähtökohtansa alusta alkaen. Liittyy hänen ammattiinsa.

      Poista
  4. Grisham on minulle vieras kirjailija, vaan aina sitä mahtuu lisää lukulistalle joten miksipäs ei. Tämä vaikuttaa kiinnostavalta! Kirjan kansi on muuten aika kiva.

    VastaaPoista
  5. Luin nuorempana paljon Grishamin kirjoja, mutta sitten se jäi. En oikeastaan ole enää edes perillä, mitä häneltä on julkaistu. Itse asiassa melkein jo luulin, ettei kirjoita enää. Mutta nähtävästi kirjoittaa. Tässä onkin hyvin ajankohtainen teema, voisin ottaa lukuun kun tulee sopiva rako.

    VastaaPoista