sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Venhon Ensimmäinen nainen Naisten Pankin lukupiirikirjana


Johanna Venho: Ensimmäinen nainen. WSOY. 2019. Kannen suunnittelu: Satu Kontinen. Sisäkannessa Essi Renvallin piirros Sylvi Kekkosesta. 262 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Joensuun Naisten Pankin lukupiirimme kokoontui kymmenen 
naisen voimin lokakuun tapaamiseen vaihtamaan ajatuksia Johanna Venhon kirjasta Ensimmäinen nainen. Vetovastuu vaihtuu joka tapaamisessa, nyt vuorossa oli Kati. Keskustelu oli vilkasta. Meillä kaikilla on sen verran ikää, että muistamme aika paljonkin Urho Kekkosen presidenttikaudesta ja niin muodoin meillä on myös omat mielikuvamme Sylvi Kekkosesta. 

Ensimmäisessä naisessa Venho kuvaa Sylvi Salome Kekkosen o.s. Uino (1900-1974) elämää naisena, puolisona, äitinä, kirjailijana ja tasavallan ensimmäisenä naisena. Taitavasti Venho linkittää yhteen faktan ja fiktion. Pidimme kirjan rakenteesta, se on "suorastaan nerokas", kuten eräs lukijamme totesi. 

Vuosi on 1966. Sylvi on 66-vuotias. Hänen hyvä ystävänsä kirjailija Marja-Liisa Vartio (1924-1966) on kuollut. Nyt ystävän kuoleman jälkeen Sylvi haluaa olla yksin, haluaa summata elettyä elämää. Hän ottaa mukaansa päiväkirjat sekä Isa-koiran ja ajaa hurauttaa Tamminiemestä Suomusjärvelle Katerman mökille kuningatar Elisabethilta saadulla kermanvalkoisella Morris Minillä. Varmaankaan Elisabeth ei tiennyt lahjaa antaessaan, että ei niin Urholla kuin Sylvilläkään ollut ajokorttia. Mutta Sylvi ei jäänyt neuvottomaksi, vaan ajoi kortin 61-vuotiaana.

Katermassa Sylvi rauhoittuu, lukee päiväkirjojaan ja purkaa tuntojaan Marja-Liisalle, kuolleelle ystävälleen. Eletty elämä herää eloon, siitä ei pääse eroon. Nyt Sylvi voi puhua Marja-Liisalle vapaasti, tämä ei ole vastaanväittämässä eikä utelemassa lisätietoja. Sylvi tuntee vapautuvansa ja muutaman elokuisen päivän aikana Marja-Liisa saa kuulla Sylvin elämästä paljon, myös paljon sellaista, mistä Sylvi paljolti on vaiennut. Oman ulottuvuutensa kirjalle antavat Essi Renvallin osuudet. Essin, hänkin Sylvin ystävä, tavoitteena on tehdä Sylvistä veistos, veistos, joka olisi juuri Sylvin näköinen.

”Kun en rakastaisi, kaikki olisi julman paljon helpompaa.

Sylvi ja Urho avioituivat vuonna 1926. He saivat kaksi lasta, kaksoset Matin ja Tanelin. Sylvi rakasti ja palvoi lapsiaan. Hän olisi halunnut enemmän lapsia, mutta lapsiunelmista jouduttiin luopumaan vaikean kohdunulkoisen raskauden vuoksi. Lisäksi Sylvi sairastui vaikeaan reumaan. Nämä merkitsivät taitekohtaa avioliitossa. 
Kauniit, pitkät naiset viehättivät Kekkosta ja he veivät Kekkosen pois Sylvin luota. Mitä teki Sylvi? Hän omistautui perheelleen, luki ja kirjoitti. Kirjoittamisen Sylvi tunsi tärkeäksi, kirjoittaminen auttoi jaksamaan.

Totesimme, että Sylvi Kekkonen oli ensiksi presidentin vaimo ja toiseksi kirjailija. Sylvi oli suuri tuki miehelleen, hän luki ja kommentoi miehensä kirjoittamat tekstit. Sanotaankin, että Sylvi oli ainoa kriitikko, jota Urho Kekkonen suostui kuuntelemaan. Vaikka Sylvi joutui syvästi nöyryytetyksi miehensä naissuhteiden vuoksi, hän oli presidentin vaimona roolinsa vanki. Eräs lukijoistamme kertoi, että Sylvin kuoltua Kekkosesta tuli entistäkin enemmän itsevaltias ja Kekkosen tarkoin valituille vastaanottajille lähettämien myllykirjeiden sävy muuttui entistä jyrkemmäksi.


Kiinnitimme huomiota kirjan kauniiseen kanteen, joka on Satu Kontisen suunnittelema. Sylvi muistuttaa runotyttöä, mutta etualalla on kuitenkin huolen varjo. Mietimme, onko lintujen rooli viitata Marja-Liisa Vartion kirjaan Hänen olivat linnut. Kansipaperin alta löytyy vielä Essi Renvallin piirros Sylvi Kekkosesta.

Essi Renvall: Sylvi Kekkonen
Suuri pieni nainen

Puhuimme siitä, miten muistamme Sylvin. Muistamme hänet hiljaisena, vaatimattomana ja pidättyväisenä naisena, joka jäi täysin miehensä varjoon. Mutta todellisuudessa Sylvi oli "ujo, rohkea, älykäs ja kapinallinen," kuten eräs lukijoistamme totesi. Venhon kuvaus Sylvi Kekkosesta on äärimmäisen kaunis ja Sylvi Kekkosta kunnioittava. Kirja on koskettavasti kirjoitettu, Venhon runollisen kaunis ja rauhoittava kieli kantaa upeasti läpi kirjan.   

Lukupiirimme on toiminut kuuden vuoden ajan. Alusta pitäen olemme antaneet arvion lukemallemme kirjalle. Asteikko on 1-5. Venhon Ensimmäinen nainen sai parhaan arvion kautta vuosien: 4,9. 💗

Tulevalla viikolla julkaistaan Finlandia-palkintoehdokkaat. Toivomme ja veikkaamme, että yksi ehdokkaista on Venhon Ensimmäinen nainen.

Lukupiirissämme on aina mukava tunnelma.

12 kommenttia:

  1. Tätä kirjaa odotan.
    Nyt vielä enemmän, kun näin teidän antamat pinnat.
    En tiennyt Essi Renvallin myös piirtäneen. Kun oli tätini perheessä kasvattina, vierailimme usein tädin kanssa taiteilijakoti Lallukassa Essin luona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja on sinulle varmasti mieluista luettavaa Kirsti. Eli kannattaa odottaa. Mukavaa uutta viikkoa sinulle!

      Poista
  2. Tämä oli ihana ja koskettava. Aito. Finladia ehdokkaiksi olisi nyt hyvinkin ehdolla naisten kirjoja.

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiinnolla odotamme Finlandia-ehdokkaiden julkistamista. Totta, naisehdokkaita olisi useitakin.

      Poista
  3. Kunpa tuollaisia lukupiirejä olisi enemmänkin. Todella mielenkiintoista keskustella yhdessä kirjoista ja kirjailijoista. Olin runsas 10 vuotta sitten muutaman lukukauden naapurikaupungin kansalaisopiston lukupiirissä. Lukemisen ja kirjallisuudesta keskustelemisen lisäksi piirissä vieraili mm. runoilijoita lukemassa omaa ja toisten tuotantoa. Oli kyllä todella mukava harrastuspiiri, joka sitten jostain syystä karsittiin pois ohjelmistosta.
    Jännittävää, kuka tällä kertaa Finlandia-palkinnon saakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukupiirit ovat kyllä kivoja. On mielenkiintoista, kuinka toisin joku toinen voi kokea jonkun kirjan. Näistä on sitten mukava jutella lukupiirissä. Kirjailijoiden vierailut ovat ihan huippujuttuja. Mukavaa uutta viikkoa sinulle!

      Poista
  4. Onpa teillä iso lukupiiri siellä koossa! Minä olen mukana kahdessa pienemmässä ja niiden koolle kutsuminen on aina vähän työn takana, milloin ei puolet pääse ja toinen puolikas ei ole ehtinyt lukea kirjaa ollenkaan.. Pidin myös tästä Venhon kirjasta, hienoa että Sylvikin alkaa saada arvoisiansa kirjallisia muotokuvia! /Mari

    VastaaPoista
  5. Hei Mari. Meillä on lukupiirin sähköpostilistalla parikymmentä nimeä. Tapaamisissa on yleensä kymmenkunta. Se on aika mukava määrä, tulee mukavasti erilaisiakin mielipiteitä ja keskustelua syntyy. Mukavaa uutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  6. Minulla ei ole Sylvistä mitään omia muistoja, koska olen ollut niin pieni hänen kuollessaan. Kiinnostava kirja kyllä, ja tuo rakenne kuulostaa hienolta. Kyllä tämä kirja pitäisi jossain vaiheessa lukea. Itse en ole vielä lukenut yhtään Johanna Venhon romaania, vaan vain runoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Minusta tämä on tärkeä kirja niillekin joilla ei ole Sylvistä muistoja. Urho Kekkosen nimi tulee esille niin monessa. On hyvä muistaa, että hänen taustallaan oli hieno ja älykäs vaimo.

      Poista
  7. Minä pidin tästä paljon. Tuntui, että Venho kuvaa niin kauniisti Sylvi Kekkosen maailmaa. Kirjan kansi on todella kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kirja oli sinullekin mieluista luettavaa. Luulen kyllä, että suurin osa tämän kirjan lukeneista on tykännyt tästä. Samaa mieltä, kirjan kansi on todella kaunis.

      Poista