perjantai 22. helmikuuta 2019

Anu Patrakka: Syyllisyyden ranta


Anu Patrakka: Syyllisyyden ranta. 2019. Into. Kansi: Perttu Lämsä. 277 sivua.

Arvostelukappale  kustantajalta

Rafael ja Pia, suomalainen aviopari, muuttavat Portugaliin. Suomessa ollessaan Rafael irtisanoutui työstään mainostoimistossa ja ryhtyi tekemään sitä, mitä oli halunnut tehdä koko aikuisikänsä, eli maalaamaan. Pia uhrautuu ja tekee kahta työtä saadakseen perheelle elannon, koska Rafaelin taulut eivät myy riittävän hyvin. Pian veli taidegalleristi Matias ei myöskään saa ostajia innostumaan Rafaelin tauluista. Aviopari tekee ratkaisun, myy asuntonsa ja huonekalunsa ja lähtee asustamaan Portugaliin pieneen Vila Chãn kalastajakylään toivoen Rafaelin uran lähtevän siellä uuteen lentoon.

Vila Chã
Mutta sitten alkaa tapahtua. Rafael lähtee aamu-uinnille mereen, kuten yleensä joka aamu. Hän katoaa. Samana aamuna samalta rannalta löytyy kuollut mies, mutta se ei ole Rafael.
Kaiken lisäksi myös vaimo Pia katoaa mystisesti. Rikosetsivä Rui Santos, joka on tuttu jo kahdesta aiemmasta Patrakan kirjasta, saa selvitettäväkseen tapauksen. Apuna hänellä on tutut kollegat: vanhempi konstaapeli Pedro Silva ja nuorempi konstaapeli Rita Pereira. 

"Rui Santosilla oli lehmän hermot, ja hän jaksoi odottaa." (s. 87)

Kirjan rakenne on toimiva: alkuosan kirjaa lukijaa kuljetetaan Rafaelin ja Pian matkassa. Näin lukija tietää tapahtumista ja rikoksista enemmän kuin poliisi. Tekisi niin mieli antaa vinkkiä Rui Santosille. Mutta juuri oikeassa kohdassa kuvauksessa siirrytään seuraamaan poliisin työskentelyä. Nyt ei enää voidakaan antaa vinkkejä poliisille, toivoa vaan, että Santos kollegoineen saa oikeanlaisia johtolankoja rikoksen selvittämiseksi. Helppoa se ei ole, rikosehdokkaita on useita, joista jokainen tuntuu jossakin vaiheessa juuri siltä oikealta rikolliselta ja jossakin vaiheessa taas varmasti syyttömältä. Santosin mielestä rikoksen selvittämistä voi verrata maalauksen tekemiseen. "Tässä tapauksessa on piirretty vasta muutama, toisistaan irrallinen ääriviiva, ja saattoi vain arvailla miltä lopullinen kuva tulisi näyttämään." (s. 84) 

Juonen kuljetus jatkuu kiintoisalla ja koukuttavalla tavalla. Paljon ennättää tapahtua ennen kuin kaikki selviää. Juonta sen enempää paljastamatta voin kuitenkin taata jännittäviä hetkiä kirjan parissa. Loppuratkaisu vaikuttaa ensin ehkä hieman hämmästyttävältä, mutta epilogi selittää kaiken. Ja antaa paljon anteeksi. 

"Bom dia! hän huusi miehille, nosti kaulassaan roikkuvaa kameraa ja osoitti sitä tyngällään. - Posso, saanko?" (s. 64)

Rikoksen selvittämisen ohella lukija saa seurata juoneen tavalla tai toisella liittyvien henkilöiden arkipäivää ja nauttia portugalilaisuudesta, jonka kirjailija niin hyvin tuntee. Portugalin ihailijana nautin suuresti näistä autenttisista Portugalin kuvauksista. Portugalilaiset kylät ja kyläläiset, joiden joukossa on vielä runsaasti ammattikalastajia, heräävät eloon. Portugalin kieltä on sopivalla tavalla ripoteltu mukaan paikallisten repliikkeihin. On helppo aistia kylien tunnelma, tuoksu, lämpö ja luonnon kauneus sekä meren mahtivoima.  "Kolealta mereltä hönki nousuveden mukana kosteaa usvaa. Atlantin valtameren aallot vyöryivät kohti kalastajakylän rantaa ja taipuivat tunneliksi, ennen kuin läjähtivät rytinällä vasten hiekkaa. Vaahtolonkerot kurottuivat loivasti nousevalle rannalle, kerta kerralta ne ulottuivat pidemmälle. Vesi oli nousussa." (s. 11) 

Pidin kirjan henkilöhahmoista. Niitä ei ollut liikaa, kaikkiin ennätti tutustua. Rafaelista tuli ystäväni, olisin antanut Rafaelille mahdollisuuden maalata  mitä hän ikinä olisi halunnut. Pia ja kaltaisensa tuntuvat tutuilta, nuo jotka ovat aina oikeassa ja joille raha on kaikessa pääasia. Mutta yliveto kuitenkin on Rui Santos. Voi kuinka hänestä kuoriutuu viehättävämpi ja sympaattisempi kirja kirjalta! Nyt orastava romanssi ihastuttavan Rita Pereiran kanssa tuo vielä lisää inhimillisyyttä Santosin persoonallisuuteen. Santosilla on yhä vanhoja mieltymyksiä, kuten esim. portviini. "Portviinit ovat mielenkiintoisia. Ensimaistamalta ne saattavat vaikuttaa samalta, mutta hiljalleen niistä oppii löytämään omat vivahteensa. Portviini on niin monen asian summa: maaperän, rypälelajin, sään, kypsymisajan..." (s. 253) 

Pidin paljon tästä kirjassa. Kirjassa on kaikki kohdallaan, juoni, henkilögalleria, kirjoitustyyli, portugalilaisuus ja ennen kaikkea se ote, joka Patrakalla on tunnelman luomisessa. Teksti on sujuvaa, soljuvaa ja vaivatonta lukea. Lopputuloksena on tiheätunnelmainen ja yllätyksellinen psykologinen trilleri, joka nostaa Anu Patrakan eittämättä suomalaisten naisdekkaristien kärkinimien joukkoon.




12 kommenttia:

  1. Kuulostaapa houkuttelevalta kirjalta, juuri sellaiselta, joista pidän. Tämä taitaa olla sellainen sarja, joka on kuitenkin antoisinta alkaa ensimmäisestä osasta, niin näkee alusta alkaen, miten henkilöt kehittyvät. Kiitos esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun Rui Santos kiinnostaa. Aloita vain ykkösosasta, niin pääset tutustumaan Rui Santosiin alusta pitäen. Tosin kaikki kirjat ovat ihan itsenäisiä. Uskon, että sinäkin pidät näistä.

      Poista
  2. Varasin meidän kirjastosta Patrakan edellisen kirjan. Saan kyllä odottaa sitä pari viikkoa, sillä meidän kirjasto uusii järjestelmän ja sen vuoksi koko laitos on puolitoista viikkoa kiinni. Laitanpa tämän Patrakan jonon jatkoksi. Välillä kirjaston hyllyjen äärellä seistessä tuntuu, että kaikki kirjat on jo kertaalleen tullut luettua. Mukavaa, että sinä jaksat näitä vinkkejä jakaa.
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva Between kun Patrakka on jo varauksessa. Varaa ihmeessä tämäkin samantien, mielestäni Patrakan kirjat paranevat kirja kirjalta. Mukavaa viikonloppua myös sinulle.

      Poista
  3. Portugalista kiinnostuneena odotan saada lukea erityisesti Portugalin kuvauksia. Etenkin, kun kerroit portugalilaiset kylien ja kyläläisten heräävän eloon tässä Patrakan kirjassa. Kirja menee varaukseen, kun kotiudun. Kiitos.
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  4. Kirsti, olen aivan varma että Portugalin ystävänä pidät tästä kirjasta. Portugali kaikkine mausteineen tulee koettavaksi. Välillä on mukava lukea tällaisia kevyemmän luokan dekkareita. Mukavaa matkan jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  5. Kiinnostavalta kuulostaa, ihan uusi tuttavuus minulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että pitäisit tästä Sussi. Kevyempää dekkarisarjaa.

      Poista
  6. Portugali-miljöö kiinnostaa minua, joten jo sen vuoksi taidan kokeilla kirjaa jossain vaiheessa. On kyllä mukavaa, että kotimaiset dekkarit laajentavat reviiriään onnistuneesti ulkomaisille tapahtumapaikoille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua todella kiehtoo Patrakan kirjoissa Portugali tapahtumapaikkana. On hienoa, kun kuvaus on niin autenttista. Ota vaan Marika tämä luettavaksi, uskon että on mieluista luettavaa.

      Poista
  7. MarikaOksaa kompaten: on hienoa että kotimaiset dekkaristitkin laajentavat reviiriään Suomen ulkopuolelle!

    Kiintoisa ympäristö houkuttelisi tämän kirjan äärelle. Saatan tarttuakin, jos kirja tulee jossakin vastaan!

    Kiitos mukavasta esittelystä <3

    VastaaPoista
  8. Minäkin olen Portugalin ystävä, ja olen lukenut Patrakan aikaisemmatkin dekkarit. Tämä kuulostaa lupaavalta, joten sekin on luettava jossain vaiheessa.

    VastaaPoista