perjantai 3. elokuuta 2018
Heli Kontiaiselta runokirja Enkelit lentävät taas
Heli Kontiainen (Helinä): Enkelit lentävät taas. 2018. Mediapinta. 75 sivua.
Heli Kontiainen on kirjoittanut runoja jo vuosien ajan. Nyt hän 31-vuotiaana otti rohkean askeleen ja julkaisi runokirjan. Onnittelut siitä Heli!
Helin runokirjassa on 45 runoa, joissa monissa kuvataan enkeleitä, kuten runokirjan nimessäkin. Enkelit viittaavat positiivisiin ja mieltä lämmittäviin asioihin, kuten valoon, aamuun, uskoon, toivoon, kauneuteen ja parempaan tulevaisuuteen. Aina, kun aamu sarastaa, voin nähdä, tuntea, enkelit lentävät taas! (s. 7) Lukija voi aistia, että Helin runot ovat hyvin henkilökohtaisia. Runoista aistii Helin kokemat vastoinkäymiset liittyen ihmissuhteisiin ja muuhun elämään.
Olipa kerran keiju, joka pelkäsi lentämistä.
Siis lentämistä, keijujen lempi tekemistä.
Asiasta kysyttiin,
keiju vastasi: en luota siipiin,
pelkään, että putoan,
ja samalla alas vajoan,
koska muut keijut nauraa. (s. 50)
Mutta nyt Helin elämään kuuluvat enkelit sekä enkeiden myötä hyviä ihmissuhteita, toivoa ja rakkautta ja tunteva sydän. Muista: jos tunnet, että olet menettänyt kaiken, mutta sinulla on edelleen tunteva sydän, on elämäsi elämisen arvoista. (s. 9) Läheinen henkilö tuo voimaa ja turvallisuuden tunnetta. Kun olen kanssasi, maailma näyttää kauniimmalta, hyvältä, ja paremmalta. Me kaksi, sinä ja minä, niin on paras ja hyvä. (s. 14) Lukija iloitsee voitetuista vastoinkäymisistä yhdessä Helin kanssa.
Kiitos elämä jokaisesta päivästä.
Kiitos ilosta, surusta, ikävästä.
Kiitos, kun saan joka päivä ihmetellä,
ja kantaa kaikkea kaunista omalla sydämellä. (s. 73)
Runokirja koostuu monentyyppisistä runoista, mukana on myös sadunomaisia runoja esimerkiksi prinsessoista ja karhuista. Olisin toivonut, että runot olisi ryhmitelty aihepiirin mukaan vaikkapa väliotsikoin.
Olen tuntenut Helin useita vuosia tyttäreni lukutoukka-Kristan kautta. Heli ja Krista olivat parhaita ystäviä. Heli oli niin rakas Kristalle ja päinvastoin. Heli muistaa Kristaa runokirjassaan.
Ystävälle, jolla on nyt siivet
Sinä rakastit, ja sinua rakastettiin
muistot sinusta sydämiimme talletettiin.
Täällä elämässä huolehdit aina, ja pidit läheistesi puolta,
nyt enkelit pitävät sinusta huolta.
Yhdessä kuljimme hetken aikaa,
iloja, suruja kohdata saimme.
Ajoittain hetket, kuin kauneinta taikaa,
ajoittain eksyttiin, suuntaa haimme.
Yhteiset hetket säilön sydämeeni,
sinut olen ikuistanut mieleeni.
Lepää rauhassa, ystävä,
voi kunpa olisit lähempänä. (s. 15)
Uskon, että kuulemme Helistä vielä jatkossakin. Toivotan sinulle Heli kaikkea hyvää!
Osallistun tällä postauksella runohaasteeseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Koskettavia runoja. Kiitos Anneli postauksesta ja oikein kivaa viikonloppua :)
VastaaPoistaMinunkin mielestäni Heli osaa kirjoittaa hyvin koskettavasti. Mukavaa sunnuntaita sinulle!
PoistaNämä runot ruokkivat toivoa.
VastaaPoistaVastoinkäymiset voi voittaa.
Kiitos Anneli.
Hienoa kesäistä viikonloppua!
Hyvin totesit Kirsti, vastoinkäymiset voi voittaa. Mukavaa sunnuntaita!
Poistakoskettavia runoja
VastaaPoistaSamaa mieltä Sussi!
Poistauusi Niemi minulle
VastaaPoistaKiva kun löytyy yhtymäkohtia. Mukavaa sunnuntaita sinulle!
PoistaOlen ostanut Helin kaikki kirjat. Mihin tuo ystäväni onkaan kadonnut ja kuinka hän voi...? Terveisiä kirje-Henskulta jos hän tätä lukee... ❤️❤️❤️
VastaaPoista