perjantai 29. elokuuta 2025

Hannu Väisäsen Viisikko lukupiirikirjana

 

Hannu Väisänen: Viisikko. Siltala. 2024. 200 sivua.

Aloitimme Naisten Pankin syyskauden lukupiiritapaamiset Hannu Väisäsen Viisikolla. Väisänen tunnetaan kirjailijana, erityisesti seitsemänosaisesta Antero-sarjastaan. Sarjan toinen osa Toiset kengät toi hänelle Finlandia-palkinnon vuonna 2007. Ennen kaikkea Väisänen kuitenkin tunnetaan kuvataiteilijana. Hänet tunnetaan mm. uuden Kalevalan kuvitustyöstä vuonna 1999 sekä useista kirkkomaalauksista. Totesimmekin, että Hannu Väisänen on todellinen monilahjakkuus. Hän muutti Ranskaan vuonna 1989 ja jatkoi siellä taiteen tekemistä. Eräs lukijoistamme oli tehnyt ammatillista yhteistyötä Väisäsen kanssa ja muisteli lämmöllä kiinnostavia keskusteluja taiteilijan kanssa.

Viisikko on Antero-sarjan viimeinen eli seitsemäs osa. Kirja on autofiktiota ja kuvaa Hannun ja hänen neljän sisaruksensa tapaamisia Hannun asuttamassa pappilassa Ranskassa. Sisarukset - Santeri, Aleksi, Sisko ja Sakari - ovat hyvin erilaisia. Läheisimmiksi olivat lukijoillemme tulleet Aleksi ja erityisesti Sakari, joka kirjoitti ahkerasti runoja siniseen vihkoonsa. Sakarin menneisyydestä löytyy traaginen tapahtuma, joka saa lukijan herkistymään. 

Väisänen kuvaa elävästi sisarusten puuhailua Hannun kotona. Sisarukset olivat aktiivisia. He kokosivat vanhan Sopu-teltan, kävivät epätoivoista torakkasotaa, ostivat memory-patjan ja järjestelivät kirjoja. Illan pimentyessä Hannu kertoi sisaruksille vanhuskorvesta. Se sopi hyvin teemaan, koska kaikki sisarukset olivat jo aika iäkkäitä. "Kuvitelkaa maa, mikä tahansa maa, jonka väestö vanhenee. Vanhuksista tulee vaikeasti väännettävää massaa. Tuo massa käy maalle taakaksi. Kansantuote vähenee, maa velkaantuu."  27000 vuotta vanhat Pech Merle -maalaukset saivat sisarukset herkistymään ja tuntemaan voimakasta läsnäolon tuntua. 

Viisikko tarjoaa lämpimän ja sydämellisen lukukokemuksen. Väisänen on onnistuneesti kuvannut jo ikääntyvää sisarusparveaan, ja hänen lämminhenkinen ote välittyy vahvasti lukijalle. Sisarusten välillä voi aistia aitoa välittämistä, empatiaa ja avointa kommunikaatiota. Yksi lukijoistamme, joka oli lukenut kaikki sarjan osat, totesi, että tämä kirja on hauskin kaikista. Väisäsen kerronta on taitavaa ja erittäin visuaalista. Teksti piirtyy eläväksi kuvaksi niin, että lukija voi nähdä ja kuulla esimerkiksi pappilan pihan saarnin.  "Tuossa on saarni, niin likellä verantaa että näyttää kuin se pyrkisi sisään. Sitä voi melkein koskettaa verannalla istuessaan. Kuunnella sen huokailua ja suhinaa, kun se huojuttaa oksiaan kuin vanha rausku rintaeviään. Sen runkoa peittää erityisen ryppyinen kuori". 

Totesimme, että Viisikko oli hyvä valinta lukupiirikirjaksi. Se herätti keskustelua ja jätti lukijoille lämpimän ja hyvän mielen. Kirja toimii itsenäisenä teoksena, eikä vaadi sarjan aiempien osien lukemista. Annoimme kirjalle arvosanan 4,1. 

Seuraavana lukupiirikirjana meillä on Brit Bennettin Mikä meidät erottaa (Tammen keltainen kirjasto 2021). 

4 kommenttia:

  1. Hannu Väisäseltä en ole lukenut vielä mitään. Kiitos kirjavinkistä ja lukuiloa Bennetin kirjan kanssa. Sen olen lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun kiinnostuit. Bennettin olen jo aloittanut, ja se tuntuu tosi kiinnostavalta.

      Poista
  2. Hannu Väisänen on lipsahtanut Mäkeläksi tuossa tekstissäsi... Hannu Väisänen oli aikoinaan myös hyvin hauska kolumnisti Hesarissa. Monialainen lahjakkuuus todellakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena huomiosta. Korjasin lipsahduksen. Noita kolumneja en ole huomannutkaan.

      Poista