Milla von Plato: Hyvää iltaa

Milla von Plato: Hyvää iltaa. WSOY. 2023. Päällys Martti Ruokonen. 240 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Vaikka Ailin ajatuksilla oli ainoastaan yksi kulkusuunta ja vaikka saavuttaessaan kirkkaimman huippunsa ajatukset olivat yleensä jo juuristaan maatuneet, Maija tunnisti ne. Ne olivat saman puun oksia kiertyessään ja humistessaan kuin hänen omansa. Heidän ajatuksensa asuivat samassa maisemassa. Silloin tällöin Ailin ajatukset olivat edelleen aivan yhtä elinvoimaisia kuin Maijan, kurotellessaan."

Tv-uutisankkuri Arvi Lind aloitti uutisten lukemisen aina samoin sanoin: Hyvää iltaa, riippumatta siitä, olivatko uutiset huonoja vai hyviä. Lama-aikaan 1990-luvulla Arvi Lindin välittämät uutiset olivat yleensä huonoja: talous oli romahtanut, oli pankkikriisi, työttömyysluvut lisääntyivät, investoinnit putosivat. 

Alakoululaisen Maijan vanhemmat eroavat. Isä muuttaa uuden naisystävänsä kera Saksaan ja Maija muuttaa äitinsä kanssa pieneen kerrostaloasuntoon. Äiti kipuilee eron takia, velkaa on paljon ja töitä täytyy tehdä lähes vuorotta. Nyt ostoksia tehdään Stockmannin sijaan Maxi-marketissa. Pikkuinen Maija on yksinäinen, 9-vuotias tyttö joutuu viettämään öitäkin yksin. Yksinäisyyden hetkinään Maija soittaa Ailille, entiselle naapurille. Aili on eläkkeellä oleva opettaja, varsinainen puuhanainen ja innokas taloyhtiön asioiden järjestelijä. Näistä vähäsanaisista puheluista alkaa Maijan ja Ailin pitkäaikainen ystävyys. 

Lama heijastuu niin Maijan ystävyyssuhteissa kuin koulunkäynnissäkin. Maijan ystävistä Kirsikka tulee varakkaasta perheestä, eikä lama hetkauta perheen tilannetta millään tavalla - ei ainakaan niin, että koulutoverit sen huomaisivat. Sen sijaan Emilia, joka asuu niissä tietyissä vuokrataloissa, kantaa koulussa mukanaan muovikassia, johon hän varastaa ruokaa koulun ruokalasta. Eräänä päivänä opettaja Andersson kertoo, että hänet pakkolomautetaan kolmeksi viikoksi. Mikä se sellainen pakkoloma on, ihmettelevät oppilaat. No, selvisihän se, oppilaat saavat olla keskenään ja tehdä mitä haluavat kolme viikkoa. 

Kirjan tapahtumat kulkevat kahdessa tasossa. On 1990-luvun lama-aika ja on aika, joka sijoittuu vuoteen 2017, jolloin Donald Trump valittiin USA:n presidentiksi. Trumpin valinta puhututti suomalaisiakin. "Se tykkää tehdä muuria", sanoivat heistä pienimmät, ekaluokkalaiset. 

Maija on kouluttautunut kätilöksi. Viime vuosien aikana työn luonne on muuttunut. Sairaaloiden synnytysosastoja suljetaan. Luotetaan matkasynnytyksiin. Kiire on ainainen, on liian vähän henkilökuntaa, hyvät kätilöt palavat loppuun ja lähtevät muualle. Erityisesti Liisan, turvallisen ja tehokkaan hoitajan, poislähtö saa Maijan murheelliseksi. "Juuri Liisan olkapäätä vasten Maija oli itkenyt ensimmäisiä kohtuun kuolleita lapsia." Sekään ei motivoi, että työura koostuu jatkuvista määräaikaisista työsuhteista. Työn mielekkyys on vaarassa kadota. Töistä päästyään Maija istuu kahdeksantoista neliöisen kerrostaloasunnon infrapunasaunassa ja yrittää palautua. Lohtua antaa suhde Reinin kanssa, mutta sitoutuminen ja parisuhteen tulevaisuus mietityttävät Maijaa. 

Alakoululaiselle Maijalle Aili oli aikuinen, johon pystyi luottavaisesti turvautumaan. Nyt tänä päivänä suhde on päinvastainen. Yhdeksänkymmenvuotias Aili potee muistisairautta ja on Maijan vuoro ottaa huolehtijan rooli. Aili soittaa usein, aamulla, päivällä ja yöllä, vaikka ei muistakaan soittaneensa. Puuhanaisen rooli ponnahtaa esille yhä edelleen. Presidentti Koivistolle lähtevissä kirjeissä Aili kuvaa yhteiskunnallisia epäkohtia. 

Kirja on kuvaa onnistuneesti lamakauden mukanaan tuomia muutoksia yksilön kannalta. 1990-luvun lama toi mukanaan hätää ja taloudellista ahkinkoa sekä jätti jälkensä jopa niin, että yhä tänäkin päivänä joissakin perheissa kärsitään laman vaikutuksista.  

Kuvaukset kätilön työn muuttuneesta luonteesta ovat kiinnostavaa ja uskottavaa luettavaa, mutta ennen kaikkea kirja kuvaa naisten välistä ystävyyttä. Ailin ja Maijan ystävyys on mielestäni kirjan ydin, niin koskettavasti ja lämpimästi kirjailija kuvaa vanhan muistisairaan naisen ja hektistä työelämää elävän nuoren naisen elämää. Miesten rooli on vähäinen, lähes olematon. Reini esiintyy Maijan miesystävänä ja Maijan isä soittelee tyttärelleen puheluita Saksasta, mutta kumpikaan heistä ei saa kirjassa puheenvuoroa.

Milla von Platon Hyvää iltaa on lupaava esikoisteos.