Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu - Korkeimman oikeuden päätös tuli juuri

Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu. Kosmos. 2021. 214 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta 

"Facebook-päivitys 30.4.2019. Olen avautunut tästä aiemminkin, mutta nyt pitää sanoa yksi juttu, jotta en täysin erakoidu. Olen alkanut vähätellä sosiaalisia tilanteita, koska en halua jatkuvasti puhua Siitä Asiasta. On täysin ok ja tarpeellistakin puhua Siitä joskus ystävien kanssa. Mutta jos menee bileisiin, tulee 15 ihmistä peräjälkeen kysymään Siitä. Se Asia hyökkii päälleni tilanteissa, joihin se ei mitenkään kuulu. Se varastaa kaiken ajan." (s. 101)

Oli marraskuu vuonna 2016. Toimittaja Johanna Vehkoo oli sopinut menevänsä Rovaniemelle Suomalaisen kirjakaupan puhetilaisuuteen 2.11. yhdessä Rosa Meriläisen ja Saara Särmän kanssa. Aiemmin viikolla Vehkoo oli saanut tietää, että kaksi äärioikeistolaista aktivistia suunnitteli tulevansa tilaisuuteen kuvaamaan Vehkoota. Nämä aktivistit olivat puhuneet suunnitelmastaan julkisesti Youtubessa. Vehkoo huolestui tiedosta varsinkin, kun hän oli tietoinen, että äärioikeistolaiset ja maahanmuuton vastustajat olivat ärsyyntyneet Vehkoon Ylen verkkosivuilla julkaistusta jutusta "Varoituslista valemedioista - älä luota näihin sivustoihin". Kuten otsikko antaa ymmärtää, jutun tavoitteena oli nimetä vale- ja vihasivustoja, joita oli ilmaantunut runsaasti MV-lehden vanavedessä, mm. Uberuutiset, Finleaks ja Whatdaafuck (englanninkielinen MV). Jutusta tuli Vehkoolle runsaasti raivostunutta palautetta. "Vehkoo valehtelee", oli mm. oululaisen äärioikeistolaisen, Aito suomalainen yhteislistan kunnallisvaaliehdokas Junes Lokan viesti.

"Linnaan tuollaiset suvakkitrollit laitettava. Törkeää kunnianloukkausta." (s. 22)

Mutta Vehkoo sai keskenmenon, eikä päässyt lähtemään Rovaniemelle. Striimaajat olivat todellakin tulleet kirjakauppaan. Rosan ja Saaran turvana oli neljä vartijaa ja yksi siviiliasuinen poliisi. Samana iltana Vehkoo tilitti ajatuksiaan Facebookissa pienelle osalle fb-kavereitaan, jotka Vehkoo kuvitteli tuntevansa hyvin, mutta totesi sitten jälkikäteen, että ei tuntenut tätä joukkoa kuitenkaan riittävän hyvin. Viestissä Vehkoo kutsui Junes Lokkaa eli Tulevaa Asianomistajaa, kuten Vehkoo häntä nimitti, natsipelleksi, rasistiksi ja natsiksi. Eräs Vehkoon viestin saanut "kaveri" julkaisi viestin omalla Facebook-sivullaan. Lokka löysi pian päivityksen ja  katsoi aiheelliseksi tehdä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. MV-lehti uutisoi 3.11.2016: "Onko vitunvirkkaaja Johanna Vehkoo patologinen valehtelija?" (s. 24)

Kului vuosi. Lokakuussa 2018 Vehkoo sai haastehakemuksen kunnianloukkauksesta. Oulun käräjäoikeudessa asiaa puitiin maaliskuussa 2019. Oikeudenkäynnissä pohdittiin rasisti-sanan käyttöä. Lokka nimitti itseään rasistiksi "läpällä", kuten hän sanoi. Saiko Johanna Vehkoo käyttää rasisti-nimitystä Lokasta? Lokka on kuvannut itseään myös "valtakunnan ykkösrasistiksi", "läpällä" tietenkin. Käräjäoikeuden päätös oli, että Vehkoo tuomittiin kunnianloukkauksesta sakkoihin. Oikeudenkäynnin jälkeen Lokka kuvaili asenteitaan näin: "Tulee 40 tai 50 päiväsakkoa, ketä kiinnostaa? Ja: Tää oli mun eka kiihottelukeissi, tää oli todella hauskaa. Toivottavasti näitä tulee lisää." (s. 72) 

KKO:n päätös on tärkeä 

Syyskuussa vuonna 2020 Rovaniemen hovioikeus katsoi Vehkoon syyllistyneen kunnianloukkaukseen ja piti käräjäoikeuden tuomion voimassa. Huhtikuussa 2021 Vehkoolle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Vehkoo toteaa, että on tietenkin mahdollista, että hän häviää edelleen. Mutta sananvapauden kannalta tuleva päätös on ratkaisevan tärkeä.  "KKO ottaa käsittelyyn vain viitisen prosenttia sille tarjotuista jutuista. Siellä on siis arvioitu, että tästä tarvitaan nyt ennakkopäätös, jolla ohjataan alioikeuksia samankaltaisten juttujen käsittelyssä." (s. 196)

Vehkoo pohtii kirjassaan ja varmasti myös aiemmissa artikkeleissaan mm. verkkovihaa, maalittamista, sananvapautta, feikkiuutisointia, kunnianloukkauslainsäädäntöä ja poliittista trollausta sekä niiden vaikutusta demokratiaan. Verkkovihaa on paljon, kuten varmasti jokainen sosiaalisessa mediassa toimiva tietää. Poliisi saa runsaasti verkkovihaan liittyviä rikosilmoituksia, mutta resursseja ei yksinkertaisesti ole kaikkien rikosilmoitusten tutkimiseen. Kunnianloukkausten esitutkinnat lopetetaan usein joko vähäisyys- tai kustannusperusteella. Poliisille ilmoitetuista kunnianloukkauksista alle kymmenen prosenttia päätyy syytteeseen. Vehkoo peräänkuuluttaa syyttäjille yhtenäisiä kriteereitä. "Ei saa olla niin, että samanlaisesta asiasta toisaalla lopetetaan esitutkinta ja toisaalla siitä saa tuomion." (s. 184) 

On luonnollista, että oikeusprosessilla, joka on kestänyt viisi vuotta, on ollut vaikutuksensa Vehkoon elämään. Kun on lukenut kirjan, ei yhtään ihmettele, että Vehkoolla on ollut keskittymisvaikeuksia, uniongelmia, masennusta, aloitekyvyttömyyttä, väsymystä ja sairauslomia. 

Tämä on mielestäni kirja, jonka lukemista voisin suositella kaikille. Vaikka Vehkoo vs. Lokka -oikeusjuttu on monille tuttu mediasta, kirja avaa lukijalle uusia näkökulmia ja sijoittaa oikeusjutun oikeaan sekä kansalliseen että kansainväliseen kontekstiin. Vihapuhe ja poliittinen trollaus ovat todellakin osa tätä päivää. 

PS. Juuri kun olin tehnyt postaukseni, sain tietää, että korkeimman oikeuden päätös on tullut. Korkein oikeus kumosi Vehkoon kunnianloukkaustuomion. Onnea Johanna Vehkoo!