Enni Mustosen Ruokarouva äänikirjana

 

Enni Mustonen: Ruokarouva. Otava. 2016. Lukija Erja Manto. 14 t 2 min. Supla. 

Muuttotouhujen johdosta lukeminen on jäänyt todella vähiin. Viimeisen kahden viikon aikana olen lukenut vain viitisenkymmentä sivua. Tavaroita pakatessa sain kuunneltua Ruokarouvan. Se olikin mukavaa kuunneltavaa, hyvää taattua Enni Mustosta. 

Ruokarouva on neljäs osa Syrjästäkatsojan tarinaa. Nyt liikutaan vuosissa 1914-1918. Ida on taloudenhoitajana Ruotsissa professori Lundströmin huvilassa. Idan tytär Kirsti on yhdeksän vuotta. Professorin kuoltua Idaa muistetaan perinnöllä, jonka turvin hän muuttaa Kirstin kanssa Suomeen. Kun Albergasta löytyy sopiva huvila, Idalle avautuu mahdollisuus toteuttaa iso unelmansa omasta täyshoitolasta. Huvilaa kunnostetaan huone huoneelta. Vaikeuksia ja vastoinkäymisiä riittää. Ei ole kyse pelkästään rahasta, vaan puutetta on myös tavaroista ja tarvikkeista. Mutta määrätietoisesti Ida vie kunnostamisurakkaansa eteenpäin. Onneksi apuna on Iisakki, joka on aina valmis auttamaan. 

Pian saadaan täyshoitolaan vieraita. Ida pyrkii tekemään kaikkensa pitääkseen vieraat tyytyväisinä. Päivistä tulee pitkiä, ja lisäksi huolta aiheuttaa Kirstin ystävän Allin kotiolot. Sitten Allin äiti kuolee ja Ida ottaa Allin asumaan luokseen. Kohta Alli on kuin oma tytär. Kuten aiemmissakin sarjan kirjoissa, saamme tutustua suomalaisiin kulttuurihenkilöihin. Idan huvilassa usein nähtyjä vieraita ovat mm. Kasimir ja Eino Leino sekä Ville ja Viivi Vallgren (o.s. Paarmio). Myös Leevi Madeoja pistäytyy huvilassa L. Onervan kanssa. Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspää sijaitsee lähellä Idan huvilaa.  

Kun sitten täyshoitolalle on saatu hyvä alku ja elämä alkaa olla mallillaan, maailmanpoliittinen tilanne kärjistyy ja sortotoimet aktivoituvat. Sillä kaikella on merkityksensä myös Idan arkeen. Sortovuosien myötä santarmeja näkyy yhä useammin Albergassa. Vaikka joudutaan elämään puutteessa ja jännityksessä, löytyy aina mieltä ylentäviä ja parempaan huomiseen kantavia tapahtumia. Todella ihastuttava on kirjan kuvaus Ville ja Viivi Vallgrenin häistä vuonna 1917. Aiemmilta vuosilta tuttu Emil tulee mukaan kuvioihin. Vanha rakkaus syttyy uudelleen, mutta sotatilanne ei anna Idalle ja Emilille mahdollisuutta nauttia onnestaan. Kirjan tapahtumat kantavat sisällissotaan ja sen loppumiseen saakka.

Tästä kirjasta, kuten sarjan aiemmistakin osista, pidin paljon. Ruokarouva on hyvä ja viihdyttävä historialliseen faktakehykseen pohjautuva lukuromaani, joka vie lukijansa mukanaan sortovuosien ja sisällissodan ahdinkoon. Historialliset maailmantapahtumat ovat keskiössä aiempia sarjan osia enemmän. Taitavasti kirjailija liittää aikakautta kuvaavat tapahtumat osaksi Idan elämää ja arkea. Kirjailija on selvästi historiansa opiskellut. Lukija sujahtaa vaivattomasti kuvattuun aikakauteen, niin elävästi kirjailija on kuvannut maailmanpoliittista tilannetta ja täyshoitolan arkea. Uskottavuutta kirjan tapahtumille luovat myös tarkat kuvaukset kyseisen ajan tavoista liittyen asumiseen, vaatetukseen, ruokailuun ja elämiseen yleensä.

Kirja on tasokas, kiinnostava ja viihdyttävä lukukokemus. Kiitokset myös Erja Mantolle, hän on todella hyvä lukija. Vahva suositukseni koko sarjalle. Minulla on monta hyvää lukukokemusta edessäpäin, sillä vielä on neljä osaa luettavana, joista seuraava on Ruokarouvan tytär (Otava 2017) ja viimeinen Pukija (Otava 2020).

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!