Jenna Kostetin Kuuden Katariinan jäljillä lukupiirikirjana

 

Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä. Aula & Co. 2023. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti. 307 sivua.

Rauman Naisten Pankin Päi avara mailma -lukupiiri kokoontui kesätauon jälkeen jakamaan lukukokemuksia Jenna Kostetin teoksesta Kuuden Katariinan jäljillä. Mukana oli kymmenen naistenpankkilaista. 

Jenna Kostet on työskennellyt Turun linnassa museovalvojana ja museokaupan myyjänä. Työ oli inspiroinut häntä ottamaan selvää Turun linnassa vaikuttaneista Katariinoista. Kostet valitsi kuusi Katariinaa, teki mittavaa taustatyötä ja kirjoitti kiinnostavan kirjan, joka herättää eloon Turun linnan ja sen muurin sisällä eläneet Katariinat. Katariinoista on kirjoittanut myös Carl Jacob Gardberg kirjassaan Turun linnan kolme Katariinaa (Otava 1986). Kostet lisäsi Katariinojen määrää kolmella. 

Kostetin valitsemista Katariinoista useimmat ovat asuneet linnassa 1500-luvulla. Neljän Katariinan elämä kietoutuu Kustaa Vaasaan ja hänen poikiinsa Juhanaan ja Erikiin. Katariina Stenbock (1535-1621) oli kuningas Kustaa Vaasan kolmas vaimo ja vain parikymppinen emännöidessään Turun linnaa. Kaarina Hannuntytär (1539-1596) taas oli Kustaa Vaasan pojan Juhana-herttuan jalkavaimo, joka toimi linnanrouvana ennen kuin Juhana nai arvolleen sopivan prinsessan, Katariina Jagellonican (1526-1583).  Yksi Vaasa-suvun valtataistelun käänteistä aiheutti sen, että Juhanan veli Erik päätyi Turun linnaan vangiksi vaimonsa, alun perin tarjoilijattarena toimineen Kaarina Maununtyttären (1550-1612) kanssa. 

Kirjan viides Katariina on Kristiina Katariina Stenbock (1608-1650), Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen vaimo. Pariskunta asui Turun linnassa, jossa tuolloin vietettiin vilkasta hovielämää.

Carin Bryggman (1920-1993), kuudes Katariina, toimi Turun linnan sisustusarkkitehtina. Isänsä kanssa hän suunnitteli linnan restaurointia. Bryggmanin linnaan suunnittelemat valaisimet ovat yhä edelleen ihastuksen kohteina.

Kirjan kuusi Katariinaa eivät ole irrallisia hahmoja, vaan Kostet linkittää heidän elämänsä luontevasti kyseiseen historialliseen aikakauteen, ympäröivään yhteiskuntaan ja Turun linnaan. Ruotsin kruunun 1280-luvulla Aurajoen suulle perustetusta linnasta muodostuu Katariinojen ohella yksi kirjan päähahmoista. Linna herää eloon ja lukija saa seurata linnan eri vaiheita, hovielämää ja arkipäivän asumista sekä myös mittavia korjaustoimenpiteitä sodan pommitusten jälkeen.

Pidimme Kostetin Katariina-valintoja onnistuneina. Keskustelua herätti 1900-luvulla eläneen arkkitehti Carin Bryggmanin liittäminen 1500-luvun Katariinojen joukkoon. Kyllä, olimme sitä mieltä, että Bryggman kuuluu joukkoon, olihan hänen panoksensa Turun linnan restauroinnissa merkittävä. "Hieno veto ottaa Bryggman mukaan", totesi eräs lukijoistamme. 

Kirjan rakenne on kiinnostava. Katariinojen ohella kirjailija kertoo omista työprosesseistaan Katariinojen elämiä työstäessään. Tutuksi tulevat myös kirjailijan koira ja sen kujeet. Jotkut lukijoistamme katsoivat, että tällaiset kuvaukset ovat tarpeettomia historiallisessa romaanissa, kun taas osan mielestä kytkös Kostetin omaan elämään oli kiinnostava ja mukavalla tavalla elävöitti kirjaa. Keskustelimme myös siitä, onko kirjailijan omien ajatusten ja pohdintojen esille tuomisella vaikutusta tietokirjan uskottavuuteen ja objektiivisuuteen. 

Olimme kaikki yksimielisiä siitä, että Kostet on taitava kirjoittaja. Kostetin teksti on miellyttävää ja sujuvaa luettavaa. Eräs lukijoistamme kertoi, että hyvin kirja kesti toisenkin lukukerran. Katariinat heräävät eloon kirjan sivuilla. Kostet kertoo, että Katariinojen muotokuvat olivat hänelle erityisen tärkeitä. Ainoastaan Katariina Hannuntyttärestä ei ole olemassa maalausta. Niin mielellämme olisimme nähneet naisten muotokuvat myös kirjan sivuilla. Ja lopuksi vielä iso kiitos Sanna-Reeta Meilahdelle upeasta kannesta.  

Kirja sai meiltä hyvän arvion: 4,2 (asteikko 1-5).

Syyskuun lukupiirikirjana on Claire Keeganin Nämä pienet asiat (Tammi 2023).