Anu Patrakka: Arvoton

 

Anu Patrakka: Arvoton. Otava. 2023. 309 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

"Tutkin tilastotietoja, Ana sanoi rikkoen hiljaisuuden. - Viimeisimpien lukujen mukaan Portugalissa asuu vajaat kahdeksantoista tuhatta intialaista, nepalilaisia noin tuhat vähemmän, bangladeshilaisia vajaat kahdeksantuhatta ja viisituhatta pakistanilaista. Suurin osa heistä työskentelee maatalouden palveluksessa tai ravintola-alalla etupäässä Algarvessa ja Lissabonin alueella, mutta on heitä täällä pohjoisessakin. Nämä ovat siis asemansa virallistaneiden lukuja. Jokuhan voi tulla maahan turistiviisumilla ja kadota sen jälkeen jäljettömiin."

Anu Patrakka kuuluu suomalaisten naisdekkaristien parhaimmistoon. Portugaliin muutettuaan Patrakka aloitti dekkareiden kirjoittamisen. Rui Santos -sarjassa ilmestyi kuusi teosta. Kahden ensimmäisen osan kustantajana oli Myllylahti, neljä seuraavaa osaa kustansi Into ja nyt uusimman teoksen kustantajana toimii Otava. 

Arvoton aloittaa uuden Nelson Monteiro -sarjan. Nelson Monteiro on Lissabonista Portoon muuttanut rikostutkija, joka johtaa Porton henkirikosyksikköä. Monteiro haki johtajan paikkaa osittain siksi, että saa pitää silmällä Portossa asuvan iäkkään isänsä vointia. Nimitys ei ole kaikille mieleen. Edellisestä sarjasta tuttu Ana Torres haki myös paikkaa ja olisi omasta mielestään ansainnut tulla valituksi. Tämä luo katkeruutta uutta esimiestä kohtaan jo alusta pitäen.

Nelson Monteiro on juuri aloittanut uuden työn, kun poliisiasemalle tulee ilmoitus, että rannan roskalavalta on löytynyt muovipussiin kääritty ihmisen pää. Vain miehen pää, ei muita ruumiin osia. Poliisin on heti aloitettava tutkinta, vaikka viikonloppu olisi tulossa. Ensin olisi selvitettävä, kenen pää on kyseessä. Sen selvittäminen ei olekaan ihan yksinkertainen tehtävä, koska mitään henkilöpapereita ei löydy eikä ketään sopivan ikäistä miestä ole ilmoitettu kadonneeksi. 

Suomalainen Emilia Karivaara on muuttanut Portoon. Hän ei halunnut jämähtää paikalleen, vaan halusi ennen kaikkea nähdä maailmaa. Kun Portossa oli avoinna sopiva it-alan työ, Emilia haki sitä ja tuli valituksi. Tutustuessaan lähiympäristöön hän tapaa Aranin, siirtotyöläisen Bangladeshista. Aranin persoonallisuus viehättää Emiliaa, ja tunne taitaa olla molemminpuolinen. Emilian mieleen jäävät haparoivat keskustelut miehen kanssa, Aranin työstä, perheestä Bangladeshissa ja mahdollisuuksista elää Portugalissa.

"Mikä minusta tekee heitä paremman?"

Emilia havahtuu huomaamaan, miten eriarvoisessa maailmassa ihmiset elävät.  Emilialla on turvattu asema EU:n sisältä Portugaliin saapuneena, kun taas Aranin oli maksettava isot rahat jo siitä, että pääsi Portugaliin. Aran tekee raskasta työtä alipalkattuna, asuu ahtaasti muiden siirtotyöläisten kanssa ja lähettää kaiken ylimääräisen rahan perheelleen Bangladeshiin. Siirtotyöläisten asemalla on kirjassa iso rooli, mutta Patrakka ei epäröi tarttua muihinkin portugalilaisen yhteiskunnan epäkohtiin liittyen mm. vanhustenhoitoon ja maaseudun autioitumiseen.  

Jo Rui Santos -sarjassa Patrakka kuvasi portugalilaisen yhteiskunnan varjopuolia, mutta näin voimakasta yhteiskunnallista otetta ei Patrakan aiemmissa kirjoissa ole ollut. Siirtotyöläisten aseman surkea asema ei ole arkipäivää pelkästään Portugalissa, vastaavia epäkohtia löytynee monesta muustakin Euroopan maasta. Arvoton on paljon muutakin kuin vain dekkari. Välillä kirjaa lukiessa unohdin lukevani rikosromaania, niin suuri rooli yhteiskunnallisilla ilmiöillä on kirjan tapahtumissa.

Rikoksen tutkinta etenee alkuvaiheissa kovin verkkaista vauhtia. Nelsonin tiimiläiset ennättävät jo pohtia, onko uudesta esimiehestä mihinkään. Ja onhan hänestä. Se käy ilmi, kun tositoimien aika tulee.

Patrakka on taitava kirjoittaja. Hänen sujuvaa ja selkeää tekstiään on miellyttävä lukea. Kirjan portugalilaisuus viehättää minua suuresti. Portugalinkieliset ilmaisut siellä täällä tekstissä ovat mukava lisä.

Mielelläni jatkan matkaa Nelson Monteiron kanssa.