Suonna Konosen Karjalaisessa julkaistut kolumnit yksissä kansissa

Suonna Kononen: Konahtelua. Kolumneja Karjalaisesta 1998-2019. Kirjokansi. 232 sivua.

Karjalaisen kulttuuritoimittaja Suonna Kononen on koonnut kirjaksi Karjalaisessa vuosina 1998-2019 julkaistuja kolumnejaan. Noin 300 julkaistusta tekstistä hän on valinnut kirjaan 80. Mukana on myös pari "harjoittelutekstiä" hänen aiemmilta Lappeenrannan vuosiltaan. 

Suonna Kononen on tullut minulle tutuksi Karjalaisen laaja-alaisen tietämyksen omaavana kulttuuritoimittajana. Paremmin tutustuin häneen Twitterissä. Konosen lähes päivittäiset twiittaukset ovat luettuja ja kommentoituja. Hän twiittaa lähes aiheesta kuin aiheesta, erityisesti luonnollisesti kulttuuriaiheista. Ja siitä genrestä eniten musiikista. Kiinnostusta ja tietämystä osoittaa jo sekin, että Kononen on kirjoittanut Suomi-kantrin historiikin Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt (Sammakko 2018). Twiittauksissa vilahtelee myös uutisia Huojuvan Ladon, oman bändin, keikoista. Maakunnan kulttuurirakennukset olivat kiinnostuksen kohteena, kun Kononen yhdessä Samu Aarnion ja Pekka Piiparisen kanssa kirjoitti kirjan Pohjois-Karjalan mielenkiintoisista kulttuurikohteista (Pohjois-Karjalan arkkitehtuuriopas. 2018. Sanomalehti Karjalainen). 

Kulttuurinen laaja-alaisuus näkyy myös Konosen kolumneissa. Niissä käsitellään kulttuuriteemojen ohella hyvin moninaisia asioita, hyvin tavallisia arkipäivän asioita. Kononen on selvästikin silminnäkijä ja moninaisten asioiden havainnoija. Kolumneissa on myös usein toistuvia elementtejä. Sellaisia ovat musiikki, kirjallisuus ja luonto. Lukija aistii Konosen aidon rakkauden luontoon ja tekee melontamatkoja Konosen seurassa pohjoiskarjalaisissa maisemissa.  

Konosen teksti on persoonallista ja osuvaa. Hän ei sorru elämänviisauksien jakamiseen, vaan lukija voi itse tehdä omat päätelmänsä. Kolumnien otsikoissa Kononen käyttää tehokkaita sanoja. Esimerkiksi tällainen otsikko on eräässä kolumnissa vuodelta 2006: Talvipäivän seisauksen hetkellä lakki päästä kolmelle viisaalle suomalaiselle miehelle. Teksti paljastaa, että nämä viisaat miehet ovat Juice Leskinen, Jarkko Laine ja Esko Nikkari. Näin Kononen kirjoittaa Nikkarista: "Esko Nikkari ei koskaan hyppinyt elokuvissa silmille halvoilla pelletempuilla. Hän oli kuin se sukujuhlien hiljainen mies, joka oli tunnollisesti paikalla kuin kaluste ja turinoi lähimmille muikeat jutut. Kunnes ei sitten kerran saapunutkaan, jolloin tajuttiin, että millainen tyhjä aukko jäikään." 

Älykkäät leikkaukset asiasta toiseen ja yllätyksiä tarjoavat käänteet pitävät kolumnien mielenkiinnon yllä alusta loppuun. Olipa aihe mikä tahansa, Kononen useimmiten tavalla tai toisella päätyy kirjoittamaan myös musiikista tai kirjallisuudesta. Kissa-kolumnissaan vuodelta 2006 Kononen kertoo ensin omasta kissastaan ja jatkaa kolumnia näin: "Timo K. Mukka kirjoitti Mukkalan Turren inspiroimana yhden surullisimmista novelleistaan, Koiran kuolema. Jethro Tull -yhtyeen Ian Andersonin kauneimpia lauluja on Old Black Cat, jossa hän laulaa kuolleesta Mauser-kissastaan. Veikko Huovisen Porsaan paperit, pakinanomainen nekrologi vaimonsa mäyräkoira Nellalle, on liikuttava."

Hienoa Suonna Kononen, kun kokosit kolumnisi kirjaksi. Näiden kolumnien seurassa lukija viihtyy. On ilo huomata, että kokoelman on julkaissut paikallinen kirjapaino Kirjokansi.  Plussaa vielä kattavasta henkilöhakemistosta kirjan lopussa.